Kirjoittaja Aihe: Suomen hunajakasvitietous on hakoteillä, ja pahjasti  (Luettu 5673 kertaa)

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1199
    • Profiili
.
Hoitajan kannalta Suomen hunajakasvitietous alkaa olla hyödyttömällä, ellei haitallisella tasolla

1) kuluttajalle suunnattu propaganda ja ammattitieto sekoittuvat.
-  Hoitajat propagoivat toisilleen, miksi?

2) Yksinkertaiset tosiasiat on unohdettu ja on menty paras hunaja kilpailun tunnelmiin. Joka pojalla on hillahunaja-laitumet ympärillään.

3) haukutaan kasveja joista pääosa Suomen hunajasta tulee (rypsi, kanerva)


4) jotta hunajakasvituntemuksesta olisi hyötyä, pitää pesät sijoittaa jo toukokuussa laitumille, mistä uskoo saavansa satoa.

5) Ihan turha laskea siitepölystä seuraavana talvena, mistä hunaja tuli kun se tuli juhannuksen ja heinäkuun lopun välillä. Mehiläiset hakevat siitepölyä, vaikkei kasvi eritä edes hunajaa. 

6) On paljon kasveja, jotka eivät todellakaan anna hunajaa

# mustikkaa on Suomessa loputtomiin ja se kukkii loputtomasti. Mutta ei sieltä mitään lingottavaa hunajaa tule. Olen pitänyt pesiä monen vuonna mustikkalaitumilla ja pesät näkevät siellä vain nälkää. Silloin pitäisi sikiöidä pääsatoa varten, joten pesät menevät vain huonompaan suuntaan.

# Voikukka kukkii samaan aikaan mustikan kanssa. Voikukka antaa todella hyvää satoa, jos sitä on ja se vaikuttaa voimakkaasti sikiöintii. Mutta kun pesä kasvaa, pienellä porukalla kerätty sato menee seuraavalla sadeviikolla ison porukan suihin ja kasvavalla sikiömäärlle.  Vaikutus sikiöille on suurempi kuin hunajasato.

# Puolukka. Sama juttu kuin mustikalla. Pesät pitäisi saada keruukuntoon pääsatoa varten, mutta näin ei suinkaan tapahdu puolukkalaitumille. Kimalaisten hommia.

7) Vadelman hyödyntäminen

Vadelma on aivan huippua meden tuotannossa. Aina se ei anna satoa.
- Esim edellisen kesän kuivuus näivettää seuraavan kesän kukinnan.
- Kuivuus katkaisee tämän kesän kukinnan herkästi ja kasvi pudottaa nuput.
- Sadesää estää sadon keräämisen
- Jos kesä on etuajassa, uudet mehiläiset eivät tulee keruuikään kun vadelma jo kukkii. Kraisi on ilmeisesti tässä suhteessa parempi kuin italiaano, koska kraini ottaa varaslähdön sikiöinnissä. Sillä on isompi siitepölyvarasto talven jälkeen.

Pääasia n, että jos sinulla on hyvät vadelmalaitumet, pesien pitää talvehtia kahdella osastolla. Näin toukokuun sikiöinti on maksimaaölista ja nämä sikiöt keräävät vadelmasadon 6 viikkoa myöhemmin.

« Viimeksi muokattu: 16.09.16 - klo:08:45 kirjoittanut jiihoo II »

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1199
    • Profiili
Vs: Suomen hunajakasvitietous on hakoteillä, ja pahjasti
« Vastaus #1 : 16.09.16 - klo:08:13 »
.
Etäisyyden vaikutus satoon

Omien kokemusteni mukaan puolet sadosta saa saamatta jos mehiläiset joutuvat lentämään yli puolen kilometrin päähän satokasviin. Jos kesä on kostea ja meden vesipitoisuus suuri, mitään ei jää pesiin.


Mitä enemmän on pesiä yhdessä kohdassa, sitä kauemmas mehit joutuvat lentämään jotta saavat masut täyteen.
 
Lähellä taas mehit nuolevat tyhjiä kukkia, Ei sitä mettä joka sekunti erity.

Ilo siitä, että mehiläisiä on 5 kpl/m2 on turha koska silloin kukat on ylilaidunnettu. Ei kasveissa ole tällaista määrää mettä koko päiväksi. Kerääjät vain kuluttavat itsensä pörrätessää.

Kun näen mehiläisiä 2 km päässä horsmassa, huolestun oikeasti. Tehokkaalla Lentosäteellä ei ruoka riitä.

Kun en näe ollenkaan horsmassa ei mehiläisiä eikä kimalaisia 1 km päässä, silloin maaperässä on jotain sellaista että mettä ei erity. Silloin ottaa päähän ja siirrän pesät pois välittömästi.




jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1199
    • Profiili
Vs: Suomen hunajakasvitietous on hakoteillä, ja pahjasti
« Vastaus #2 : 16.09.16 - klo:08:27 »
.
Saako laitumista selkoa?

Mehiläiset keräävät hunajaa ja siitepölyä keskimäärin 2 km säteellä.  Ympyrän pinta-ala on 1300 hehtaaria.

On jokseenkin mahdoton nähdä, mitä kasveja alueella on ja kuinka paljon.

Tehokas keruuetäisyys on  1 km. Sen etäisyyden sisällä olevat kasvit määräävät huippusadon. Tämä pinta-ala on 300 hehtaaria. 

Jos teet pesäpaikan ympäri kävelykierroksen  1 km etäisyydeltä, tulee matkaa 6 km. Eiku matkaan. Parin tunnin kävely vaan. Mitä enemmän ryteikköä, sitä enemmän hunajakasveja.

Kun näkee jonkun punaisen pöheikön, sitä toivoo että sitä on enemminkin. Tässä kohtaa positiivinen ajattelu kostautuu rumasti. Tien varressa on yleensä paremmin kukkia kuin tuon metsän reunan takana.
.

Maaperän laatu ja kosteutus on tosi tärkeä silloin kun ilmat ovat hyvät. Pouta iskee kuiviin paikoihin muutamassa päivässä.
« Viimeksi muokattu: 16.09.16 - klo:08:30 kirjoittanut jiihoo II »

Forgiven

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 66
    • Profiili
Vs: Suomen hunajakasvitietous on hakoteillä, ja pahjasti
« Vastaus #3 : 16.09.16 - klo:22:49 »
Aihe on sinänsä kiinnostava, vaikea vain sanoa mitään kun ei tuota kokemuspohjaista tietoa ole minkä perusteella väittää, ja kokeilematta en usko kuitenkaan  :P

Isoin ongelma lienee se että ei ole niin hirveästi kuitenkaan mistä valita, niitä ajokilometrejä tulee paljon muutenkin.

Ja kun tuolla metsässä se on se puolukka, mustikka, vadelma, horsma, ehkä pajuakin, harvassa metsässä juuri muuta kukkivaa kasvaa sellaisia määriä että siitä mettä kertyisi (ja ei edes noita kaikka useimmiten), ei siinä paljoa voi valikoida.

mrbee

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 73
    • Profiili
Vs: Suomen hunajakasvitietous on hakoteillä, ja pahjasti
« Vastaus #4 : 19.09.16 - klo:08:06 »
# Puolukka. Sama juttu kuin mustikalla. Pesät pitäisi saada keruukuntoon pääsatoa varten, mutta näin ei suinkaan tapahdu puolukkalaitumille. Kimalaisten hommia.

7) Vadelman hyödyntäminen

Vadelma on aivan huippua meden tuotannossa. Aina se ei anna satoa.
- Esim edellisen kesän kuivuus näivettää seuraavan kesän kukinnan.
- Kuivuus katkaisee tämän kesän kukinnan herkästi ja kasvi pudottaa nuput.
- Sadesää estää sadon keräämisen
- Jos kesä on etuajassa, uudet mehiläiset eivät tulee keruuikään kun vadelma jo kukkii. Kraisi on ilmeisesti tässä suhteessa parempi kuin italiaano, koska kraini ottaa varaslähdön sikiöinnissä. Sillä on isompi siitepölyvarasto talven jälkeen.

Pääasia n, että jos sinulla on hyvät vadelmalaitumet, pesien pitää talvehtia kahdella osastolla. Näin toukokuun sikiöinti on maksimaaölista ja nämä sikiöt keräävät vadelmasadon 6 viikkoa myöhemmin.

”Lajihunajatuottajana” muutaman kesän perusteella voin sanoa, että puolukkahunajaa on tullut 10-60kg/pesä puolukankukinnan aikana. Johtavan lajihunajatuottajan hinta puolukkahunajalle on yli 100€/kg. Vadelmasta näyttää tulevan lähes joka vuosi hyvä sato.

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1199
    • Profiili
Vs: Suomen hunajakasvitietous on hakoteillä, ja pahjasti
« Vastaus #5 : 19.09.16 - klo:09:08 »
.
Muutaman kymmenen vuoden perusteella en ole täällä Kouvolan seudulla saanut puolukkahunajaa. Kartanokimalaiset putsaavat kukat.
Minulla on ollut pesiä hiekkaharjuilla joissa on paljon puolukkaa. Hunajasato on ollut nolla.

Vadelmasato on herkkä kuivuudelle, sekä edellisen että kukintavuoden kuivuudelle. Aika usein kukinnan aikaiset sateet estävä keräämisen.

 Jos joka toinen vuosi  tulee vadelmasatoa, niin hyvä on. Tänä vuonna kimalaiset putsasivat koko potin. Niitä oli vadelmapuskussa 5 kertaa enemmän kuin mehiläisiä. Yksi kimalainen neliömetrillä. 2 viikkoa vadelman kukinnassa oli sadetta ja kolmas viikko keruuilmaa.

Puolukka ja vadelma kukkivat päällekkäin  kesäkuun loppupuoliskolla..


Huimia satoja siellä Oulun luona. Rypsi antaa minulle  satoa parhaimmillaan 60 kiloa per pesä.
..
60 kg x 100 = 6000 € /pesä. Ei huono...


jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1199
    • Profiili
Vs: Suomen hunajakasvitietous on hakoteillä, ja pahjasti
« Vastaus #6 : 19.09.16 - klo:09:16 »
.
Minulla on ollut pesiä vuodesta 1966 lähtien puolukka - mustikka kankailla, mutta sato on ollut joka kerta nolla. On pitänyt syöttää.

Nämä ovat omituisia asioita. Täällä foorumilla hoitajat kertoivat että he eivät saa satoa hiekkamaiden horsmasta Keski -Suomessa. Se selitti minullekin, että punaisena kukkivat hiekkaharjujen avohakkuut eivät anna juuri mitään.

Olen nähnyt suunnattomat määrät mehiläisiä mustikassa, mutta pesään ei ole tullut saalista. Tosin, pesät ovat silloin heikoimmillaan. Talvehtineet kerääjämehilöiset ovat miltei kaikki kuolleet eikä uudet ole vielä keruuiässä. Ilmat ovat yleensä kylmät toukokuun lopussa ja päivät keruutunnit harvassa.


Vaakapesä verkosto voisi raportoida näistä asioista, mutta kuten itsekin olen huomannut, on hyvin vaikea tietääkin, mistä ne haalivat satonsa.

Tänä vuonna taisi suurin sato tulla kirvoista. Rapsipeltojen .keskellä hunajasato oli ruskeaa ja happaman imelää. Eli se tuli koivujen ja haapojen kirvoista..
« Viimeksi muokattu: 19.09.16 - klo:09:25 kirjoittanut jiihoo II »

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1199
    • Profiili
Vs: Suomen hunajakasvitietous on hakoteillä, ja pahjasti
« Vastaus #7 : 19.09.16 - klo:09:30 »
.
Erään vuonna naapurihoitaja syötti soija-hiiva valkuaista pesille oppieni mukaan ja  ihmetteli, että eipä tullut voikukkahunajaa. Sanoin siihen että keruupäiviä oli tasan yksi. Koko muun ajan oli sadetta.

Säiden analysointi satojen yhteydessä on toinen vaikea tehtävä. Sitäkään ei ole paljon tietoa ei Suomessa eikä muuallakaan

Teoriassa mehiläiset tuovat 18 C lämpötilassa hunajaa kevärypsistä, mutta kun noita lämpötunteja on vain 2-3 tuntia päivässä..


Outo juttu on se, että mehiläiset hakevat mettä balsamista 14 C lämpötilassa, vaikka on pilvistä.sinne metsään jäivät kerääjät kun hain pesät pois.
« Viimeksi muokattu: 19.09.16 - klo:09:38 kirjoittanut jiihoo II »