Kirjoittaja Aihe: Hyvä ja huono emo  (Luettu 7247 kertaa)

Emo

  • Seniori
  • ****
  • Viestejä: 296
    • Profiili
Hyvä ja huono emo
« : 03.03.17 - klo:17:21 »
Nyt on takana neljä kesää mehiläishommia. Aloitin parilla hyvällä jaokkeella ja tiukasti pselovodin ja jiihoon neuvoja kysellen.  Kiitos ❤.

Viime vuonna talvesta selvisi kaksi pesää.  Toinen oli mesimestarilta ostettu edellisenä keväänä. Tarkoitus oli, että saisin käsityksen,  mikä on se vahva pesä.

Kahdesta pesästä tuli n. 80 kg hunajaa, mesimestarilta ostetusta ehkä 55-60 kg.
 Lisäksi pesä ei yrittänyt parveilla, oli huippurauhallinen jne. Nyt tiedä, millainen on hyvä mehiläispesä.

Kyllä se itse on koettava, ennen kuin uskoo, että yksi hyvä pesä antaa enemmän hunajaa kuin tusina huonoja.

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1201
    • Profiili
Vs: Hyvä ja huono emo
« Vastaus #1 : 03.03.17 - klo:18:24 »
.
Kun olen katsellut hyviä ja huonoja pesiä, niin ero alkaa tulla esiin touko-kesäkuun vaihteessa, kun uudet mehiläiset alkavat tosissaan kuoriutua, ja pesä laajentaa voimakkaasti sikiöitä. Jotkut pesät alkavat jo siinä vaiheessa miettiä parveiluaan. Italialainen ei vielä silloin.

Emojen   munimisen paremmusjärjestys, mikä on ensimmäisellä viikolla kesäkuuta, se pitää pintansa läpi kesän.

Viime vuosi oli erikoinen (ainakin minulla) että sato tuli kesäkuussa. Ja suurin osa sato tuli kirvoista. Kun rypsi alkoi kukkia, oli jatkuvaa pientä sadetta 3 viikkoa, eikä  siitä saanut mitään. Horsma kukki jo  kesäkuun puolella.

Jos joku pesä sai satoa viime kesänä, sen piti olla vahva jo vappuna talven jäljiltä, jotta se ehti keruukuntoon kesäkuuksi.

Minulla oli parhaat pesät rypsillä. Ja ne olivat niin tyhjiä että kolina vaan  kävi pellon reunassa.

Laatikoitten lukumäärä kertoo suoraan, kuinka paljon pesä pystyy ottamaan tavaraa sisään. Ja laitumet sitten antavat, jos siellä on mitä ottaa. Pesän pitää olla iso, jotta mehiläiset pystyvät varastoimaan mettä mahdollisimman paljon kun sitä on saavilla.

Viime vuonna katselin 4 osaston pesää, joka oli kerännyt aika hyvin. Siellä oli kaksi sikiöosastoa ja kaksi osastoa hunajaa ja mettä, mutta eihän sinne enempää olisi mahtunut. Vieressä oli kukkiva rypsipelto, mutta eihän ne edes käyneet siellä. Mutta hädän hetkellä voin sen yhdistää viereiseen.

Normaalivuonna joku pesä pystyy saamaan 50 kg kesäkuussa. Toinen pesä oli nolla,  on yhtä hyvä,  mutta kehittyy myöhemmin keruukuntoon. Sitten molemmat voivat saada vaikka 60 kg heinäkuussa.

Jos joku saa 50 kg kesäkuussa, eivät muut siitä ohi porhalla, koska ei ne saa kiinni mennyttä satoa. Tällaisella pesällä pitää olla toukokuun lopussa 2 laatikollista sikiöitä.

Sitten taas jos hyväkin pesä alkaa sähläämään parveilukuumeen kanssa vadelman kukkiessa, sen tuotto tipahtaa aika pieneen naapuriin verrattuna.


Pesä voi olla heinäkuussa todella hyvä, mutta varroa saattaa sen lyödä matalaksi syksyllä ja seuraavana keväänä on jäljellä vain puoli osastoa. Keväällä se sitten lähtee liikkeelle hitaasti, eikä ehdi keruukuntoon kesäkuuksi.

On ihan luonnollista että kun on tarha, ja paras saa 120 kg, huonoimmat saavat 40 kg, ja keskituotto pyörii 60 kg paikkeilla.


No nyt sinulla oli kaksi pesää. Jos muita pesiä ei ole 2 km päässä, näillä oli loistoapajat.  Jostain syystä tällä toisella oli iskuvoimaa juuri siihen hetkeen kun satoa tuli,  Toinenkin olisi voinut saada hyvän saaliin hyviltä laitumilta, ellei kesä olisi loppunut kesken.

.
Mutta hieno homma että pääsit hyvän pesän makuun. Silloin tietää mitä on luvassa.
.
« Viimeksi muokattu: 03.03.17 - klo:19:10 kirjoittanut jiihoo II »

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1201
    • Profiili
Vs: Hyvä ja huono emo
« Vastaus #2 : 03.03.17 - klo:18:39 »
.
Hyvät ja huonot pesät keväällä


Nyt jo tiedän 2017, minkä kokoisia pesäni ovat koska olen avannut jokaisen kannen ja katsonut millainen möykky on jäljellä.
Emojen hyvyydestä en tiedä pitkään aikaan,  koska lähtö on epätasainen.

Taktiikka on tällainen

- laitan isot pesät teho valkuaisruokinnalle huhtikuussa . Siitepölykakkujakin on paljon.

- ja kun niissä alkaa olla tarpeeksi uusia mehiläisiä, siirrän kehän tai kaksi kuoriutuvia sikiöitä heikoille pesille, jotta saan kaikkien emojen munimiskapasiteetin käyttöön.

- Ison pesän lypsäminen vähentää myös parveilua


- pikkuiset siirrän jaokkeisiin ja annan siitepölykakun, mutte hiiva-soija -syöttöä. Muuten sairastuu.

- Kaikki pesät pitää saada kesäkuun ensimmäisellä viikolla täyteen sikiöitä. Jos yksi laatikko ei ole täynnä toukkia silloin, ei siitä ole enää keruuhommiin sinä kesänä. Parempi yhdistää.

- valeparvia tulee, ja niiden tarkoitus on saada nopeasti emot munimaan pääsatoa varten. Parveilukuume katkaisee muninnan viikoksi.

- emot pitää pitää munimassa kesäkuun ajan, jotta tulee sekä kerääjiä että pesämehiläisiä . Sadon loppumista on mahdoton ennustaa.


HYVÄT PESÄT, ne vaan ovat. Niille ei tarvitse muuta kuin lisäillä laatikoita.

Parveilevat pesät parveilevat, ja parhaat ensimmäisenä. Valeparvi hoitaa ne huolet.

Jos joku emo ei parveillut tänä vuonna, toisena vuonna todennäköisesti parveilee.


KUN YHDISTÄT, laita sikiöt ja kerääjämehiläiset tasapainoon. Pelkkä sikiölaatikko ei tuo mitään, ja pelkkä kerääjälaatikko hyytyy pian.
« Viimeksi muokattu: 03.03.17 - klo:19:14 kirjoittanut jiihoo II »

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1201
    • Profiili
Vs: Hyvä ja huono emo
« Vastaus #3 : 03.03.17 - klo:19:55 »
.
Joku 5 vuotta sitten minulla oli  2 pesää  syysrapsilla. Se kukki toukokuussa ja oli hellelukemat.

Hunajaa ei tullut pesistä juuri mitään, mutta tuli 2 osastoa sikiöitä kummallekin.  Molemmat tekivät sitten huipputuloksen vadelmasta ja heinäkuun kasveista.

Rapsin siitepölyssä on korkea valkuaisarvo. Olin syöttänyt pesiä soija- hiivalla huhtikuussa.


.

Emo

  • Seniori
  • ****
  • Viestejä: 296
    • Profiili
Vs: Hyvä ja huono emo
« Vastaus #4 : 03.03.17 - klo:20:34 »
Mulla on naapurissa yli 10 pesän tarha. Ehkä 300 metrin päässä.  Ollut vuosikymmeniä. Tarkoitus olisi siirtää pesät muualle, mutta toistaiseksi ei ole oikein aikaa ajella kauemmaksi hoitelemaan.


 

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1201
    • Profiili
Vs: Hyvä ja huono emo
« Vastaus #5 : 03.03.17 - klo:20:56 »
Mulla on naapurissa yli 10 pesän tarha. Ehkä 300 metrin päässä.  Ollut vuosikymmeniä. Tarkoitus olisi siirtää pesät muualle, mutta toistaiseksi ei ole oikein aikaa ajella kauemmaksi hoitelemaan.

Semmonen porukka tyhjentää laitumet. Mutta ihmeen hyvin se yksi pesä toi.

Siinä vieressä on kuitenkin hyvä opetella hommaa.


Minulla on  kaveri 600 metrin päässä. Hän ihmetteli viime kesäkuussa, miksi hän pesänsä oli ihan tyhjät, kuten minullakin.  Laskettiin yhteen ja samoilla lautumilla oli 25 pesää. Hän pohti, että onko tuntematon tauti pesissä.

Mullakin meni pieleen niin, että aikaisen kesän takia pesät jäivät läjälle pihaan. Oletin että kyllä ne horsmat ja rypsit antavat kuten ennenkin, mutta ihan nollille veti. Pihassa on tullut hyvin vadelmasta satoa, mutta nyt kukinta alkoi niin aikaisin, ettei pesät ehtineet kasvattaa kerääjiä.
« Viimeksi muokattu: 03.03.17 - klo:21:20 kirjoittanut jiihoo II »

Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1231
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Vs: Hyvä ja huono emo
« Vastaus #6 : 04.03.17 - klo:07:44 »
Vuoden 2016 sateisen kesän keskisato oli valtakunnassa 20 kg paikkeilla.  Jossain länsisuomessa ei satanut koko kesää, kuten muualla.  Siellä on voinut tullakin  eroja pesien välillä.

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1201
    • Profiili
Vs: Hyvä ja huono emo
« Vastaus #7 : 04.03.17 - klo:10:02 »
.
Kun katselee vaakapesä-seurantaa, viimeisetkin pesät asettuvat "vaakatasoon" heinäkuun 1. viikolla.
Turun alueella on aika korkeita käyriä.

Itään mentäessä vaaka asettuu vaakatasoon jo kesäkuun viimeisellä viikolla.

.http://koti.tnnet.fi/web144/vaakapesa/selaa.php?vuosi=2016&kunta=



Kouvolan alueella alkoi olla liiankin kuivaa ennen juhannusta. Rapsin kasvu pysähtyi.  Myöhemmin kylvetyt rypsit porhalsivat ohi. Sen takia valtavat kirvalaumat tuottivat mesikastetta, Sitten sateet ja kosteus huuhteli puut.


Perusjuttu oli, että luonnon kasvien kukinta oli 3 vk edellä, eli heinäkuun kukinta siirtyi kesäkuulle. Heinäkuussa olisi ollut tuo rypsi.
.
« Viimeksi muokattu: 04.03.17 - klo:11:15 kirjoittanut jiihoo II »

satunnainen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 138
    • Profiili
Vs: Hyvä ja huono emo
« Vastaus #8 : 04.03.17 - klo:21:20 »
Satoero tuli lähinnä siitä kuinka raskas oli punkkikuorma.Pesät joissa ei juurikaan punkki riehunut, toivat  72 kg kukin. joita 2-kolmasosa pesistä  ja ne joihin punkkeja jäi vielä 15 syksyllä toivat vain 11 kg kukin. Selvittivät kuitenkin itsensä vahvoiksi talvehtijoiksi pienellä punkkikuormalla
Nyt tilanne on se että neljä viidestä on punkeista melko hyvin päässeitä. Työtä on vielä että mehiläisten voima palaisi kokonaan.

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1201
    • Profiili
Vs: Hyvä ja huono emo
« Vastaus #9 : 05.03.17 - klo:07:49 »
.
Pesän vahvistaminen  kuoriutuvilla sikiöillä

Voidaan yrittää rakentaa uusi pesä kesäkuussa kuorituvilla sikiöillä.

Olen kerran tehnyt tämän tempun, että aloin kasvattaa pesää kuorituvista sikiöitä, kun tiesin että emo on todella hyvä.

Latasin kehiä niin että mehiläiset täyttivät  2 osastoa kesäkuun puolivälissä.

Pian emo lopetti muninnan. Pesällä ei ollut kerääjiä, jotka toisivat siitepölyä tarpeeksi. Kuorituvat mehiläiset söivät kaikean.
Pesä lähti sitten vasta käyntiin kun yhdistin siihen 2 kg parven, eli se pääsi 3 osastolle. Pesä toi kyllä 60 kg tavaraa heinäkuussa rapsista.

Tämäkin osoittaa että kaikissa olosuhteissa sikiöt, nuoret ja kerääjät pitäisi olla tasapainossa.
muuten tulee tyhjäkäyntiä.

Pesä oli sitten loppukesällä ihan huippukunnossa



jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1201
    • Profiili
Vs: Hyvä ja huono emo
« Vastaus #10 : 05.03.17 - klo:08:04 »
Pesän jakaminen keväällä

Jos haluaa hunajaa  vadelmasta tai rypsistä juhannuksena, pitäisi pesässä olla kokonainen laatikollinen sikiöitä toukokuun alkupuolella. Siihen tarvitaan hyvä pesä ja hyvät lentokelit pajulle.

Otetaan laskuri 15.5  päivään 1.7. Tämä jakso on 6 viikkona, jonka pesän kehitys vaatii tullakseen keruukuntoon. Onhan vadelma tärkeä satokasvi.  Vadelma kukkii esim 15.6-1.7.  tai jättää kukkimattakin.

Otetaan pesä, joka on yksi osasto , ja se munittu täyteen kesäkuun 1. viikolla. Nyt tästä eteenpäin pesä tulee keruukuntoon 8 viikon päästä. Silloin ollaan heinäkuun lopulla. Tuo porukka hoitelee kotihommaat parhaaseen satoaikaan.

Mitä parempi emo, sen enemmän se tuottaa sikiöitä, ja pesä kasvattaa niitä. Pesä tulee todella vahvaksi elokuuhun mennessä.



Pesän voi jakaa oikeasti sitten kun uudet mehiläiset kuoriutuvat ja ovat korvanneet talvehtineet mehiläiset toukokuun lopussa.

Nyt jos jaat vaikka 2 osaston  pesän  kahtia,  nämä puoliskat tulevat keruukuntoon vasta heinäkuun lopulla. Satokautena pesät ovat täynnä sikiöitä ja kerääjien kaikki energia menee toukkien ruokkimiseen.


Laitoin nämä vanhat turinat kertomaan, että vahva tai heikko pesä syntyy monista lähtökohdista, ja niihin voi vaikuttaa niillä eväillä mitkä ovat pääsadon kynnyksellä.



« Viimeksi muokattu: 05.03.17 - klo:08:08 kirjoittanut jiihoo II »

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1201
    • Profiili
Vs: Hyvä ja huono emo
« Vastaus #11 : 05.03.17 - klo:08:14 »
.
Aika usein on niin että  takapihalla on pesiä liikkaa. Jos joku pesä tuottaa heikommin, ne pihan vahvat pesät korjaavat kuitenkin medet kukista. Hoitajan kannalta sato tulee ihan niin hyvä kuin voi tulla sillä paikalla.

Moni on sanonut, että kun he tiputtivat pesämääränsä puoleen, tarhan kokonaissato pysyi samana.


On vanha viisaus, että pesän hunajatuoton  näkee toukokuun lopussa on, kuinka monta peitettyä sikiökakkua pesässä on. Eikä ole huono homma vaikka katsoo sikiökehien lukumäärää 15.5. kin.



« Viimeksi muokattu: 05.03.17 - klo:08:16 kirjoittanut jiihoo II »

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1201
    • Profiili
Vs: Hyvä ja huono emo
« Vastaus #12 : 05.03.17 - klo:08:45 »
.
Ihan lyhyesti

- Jos pesät ovat jotenkin normaaleja talven jälkeen, emojen yvät ja akanat erottuvat kesäkuun lopussa

- Hyviä emoja voi olla muitakin, mutta ne eivät ehdi sen kesän kisoihin mukaan.


- Heikkoja pesiä synnyttää nosema ja punkki. Noseman näkee paskomisesta ja siitä, että pesä ei saa sikiön kasvatusta käyntiin vaikka porukkaa olisi. Ja levottomuutta pitkin talvea.

- kalkkisikiö on yksi kevään tulohainen. Ei tapa mutta myöhästyttää kevätkehityksen ja keruukyvyn. Ostettava uudet emot vaikka ulkomailta.

- nosema- ja kalkkisikiö alttiudet perityvät emot vaihtpoon ja eroon kuhnureista.
« Viimeksi muokattu: 05.03.17 - klo:09:25 kirjoittanut jiihoo II »

Emo

  • Seniori
  • ****
  • Viestejä: 296
    • Profiili
Vs: Hyvä ja huono emo
« Vastaus #13 : 05.03.17 - klo:15:59 »
Kaivoin muistiinpanot esiin. Kummassakin pesässä oli 25.5. 2,5 farraria sikiöitä ja munia ym. Mutta toisen pesän emo oli muninut aivan kaikki kehät ihan viineistä nurkkaa myöten täyteen yhdessä laatikossa. Toinen emo oli ollut huolettomampi.  Kahdessa alemmassa oli reunimmaiset munimatta.

Melkein toivon jatkossa vähän pienempiä pesiä ja vähemmän hunajaa yhteen pesään.  Laatikoiden nostelu oli melkoista rymistelyä, kun pinolla oli korkeutta saman verran kuin hoitajalla. Tai sitten pitää nikkaroida telineet pesien ympärille.

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1201
    • Profiili
Vs: Hyvä ja huono emo
« Vastaus #14 : 05.03.17 - klo:16:56 »
.
Onko siitä toisesta lähtenyt parvi ja vienyt kerääjät uuteen kotiin?