Kirjoittaja Aihe: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä  (Luettu 1983 kertaa)

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 954
    • Profiili
Vs: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä
« Vastaus #15 : 06.09.17 - klo:18:23 »
.
Argentiinan mehiläisissä on myös afrikkalaisia geenejä, mutta niiden alkuperä on marokkolaisissa mehiläisissä.
.

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 954
    • Profiili
Vs: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä
« Vastaus #16 : 07.09.17 - klo:05:42 »
Entäs Elgon rotu.Ruotsalainen kasvattaja kehuu että torjuu punkkeja luontaisesti ellei punkkeja ole älyttömästi.
.

Jos punkkeja on älyttömästi, silloin pesältä puuttuu torjuntakyky.
.

jger

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 165
    • Profiili
Vs: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä
« Vastaus #17 : 07.09.17 - klo:10:33 »
Miten ne on hävitetty?
Jos kuoriutuu ja parittelee puhtaiden kuhnureiden kanssa, ovat lasten lapset puhtaita.
Tappajamehiläiset  ovat olleet  Amerikassa 60 vuotta. Ne eivät ole risteytyneet vaan ovat puhtaita afrikkalaisia scutellaattoja. Mitä puhtaammat scutellata -geenit, sen aikaisemmin emo kuoriutuu ja tappaa muut ehdokkaat.
Ennemminkin sitä on onnistuttu jalostamaan eurooppalaiseen päin, jolloin se ei ole niin hyökkäävä. Sanoit, että Uruguai on päässyt eroon siitä, miten?
https://en.wikipedia.org/wiki/Africanized_bee
-- Juha

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 954
    • Profiili
Vs: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä
« Vastaus #18 : 07.09.17 - klo:11:01 »
[
Ennemminkin sitä on onnistuttu jalostamaan eurooppalaiseen päin, jolloin se ei ole niin hyökkäävä. Sanoit, että Uruguai on päässyt eroon siitä, miten?


Sanoin että  Uruguayssa tehtiin ensimmäinen pesien  kuolleisuuskysely, ja kuoloprosentti oli 40% vuodessa.
En nyt muuta ole sanonut.

En ole sanonut mitään eroon pääsemisestä.


jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 954
    • Profiili
Vs: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä
« Vastaus #19 : 07.09.17 - klo:12:02 »
.
Yritin hakea netistä "genetic origin of africanized bee".

Geenien alkuperän määrä vaihteli alueittain Etelä-Amerikassa.

Jos jotain sanoo, niin mitokondrion DNA on kaikki Afrikasta eli skutellaattaa.

Scutellatan geenejä saattaa olla 3/4 ja seuraavaksi suurin osa geeneistä on peräisin  Apis m. INTERMISSASTA. Intermissa asuu Pohjois-Afrikassa, Marokossa ja eteläisessä Espanjasta. Meille tuttuja mehiläisrodun geenejä ei ole paljon tappajamehiläisessä.
 
Kun Espanjan läpi mennään Ranskaan, intermissa muuttuu iberian mehiläiseksi ja sitten pohjoismaiseksi mehiläiseksi. Tämä on reitti, mitä pitkin mehiläinen levisi Länsi-Eurooppaan Afrikasta.
.
« Viimeksi muokattu: 07.09.17 - klo:18:49 kirjoittanut jiihoo II »

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 954
    • Profiili
Vs: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä
« Vastaus #20 : 08.09.17 - klo:19:39 »
.
Yritin katsella tappajamehiläisen geneettistä alkuperää. Aika sekavaa tarinaa. Ensinnäkin useimmat jutut ovat toisen käden tietoa.

Tiedot ovat lähes 30 v ajalta, eikä niistä saa selvää, mikä on vanhaa tietoa.


Alue on valtava, koko Etelä- ja Keski-Amerikka, ja osa Usaa.

 useimmat geneettiset tiedot ovat ennen geenikartoitusta. Nyt mielenkiinto on näköjään laimentunut.

Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1142
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Vs: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä
« Vastaus #21 : 08.09.17 - klo:19:58 »
Tappajamehiläinen on löytänyt paikkansa.  Esim Brasiliassa on luomuhunajan tuotanto helppoa, kun ei tarvitse tuhrata kemikalien kanssa varroantorjunnassa.
Suojapuvut ovatkin sitten vähän parempia kuin meillä.

Sarvika

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
    • Profiili
Vs: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä
« Vastaus #22 : 08.09.17 - klo:20:54 »
Tässä käydään kyseistä kantaa läpi
http://youtu.be/rDLXFChK61g

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 954
    • Profiili
Vs: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä
« Vastaus #23 : 08.09.17 - klo:23:58 »
Tässä käydään kyseistä kantaa läpi
http://youtu.be/rDLXFChK61g

Olipa juttua kerrakseen.

Joku kohta:

- kun pesiä hoitaa, mehiläiset seuraavat 100 - 1000 metriä perässä.

- suojavaatteet pitää pukea 1/2 km ennen pesiä

- kun pesiä hoitaa, yhden henkilön pitää antaa runsaasti savua koko ajan.

- risteytys touhut lauhkeiden mehiläisten kanssa eivät ole onnistuneet.

- on lauhkeitakin afrikkalaiskantoja

-  tärkein varroan torjumiskeino näillä on, että yhdyskunta jättää pesän ja jättää punkkiset sikiöt taakseen.

- tämän otuksen alueella mehiläishoidon harrastus on melkein loppunut.

- villit yhdyskunnat ovat geneettisesti muuttuneet yhtä enemmän skutellaataksi

« Viimeksi muokattu: 09.09.17 - klo:07:03 kirjoittanut jiihoo II »

JL

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
    • Profiili
Vs: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä
« Vastaus #24 : 08.10.17 - klo:09:09 »
.
Punkin kestävän kannan ylläpito

Aikaisemmin kirjoitin, että punkin kestävän mehiläiskannan ylläpito on vaikeaa. Laatuemot maksavat yhden pesän verran.

Kun otetaan jälkeläisiä siitä, tarvittaisiin punkin kestävä kuhnurikanta.

Hybridit , eli avoin paritus eivät toimi, sillä hybrideillä on likimain samanlainen punkin sieto kuin tavallisella mehiläisellä.

.

VSH mehiläisillä tehdyt kokeet USA:ssa osoittavat toista. VSH ominaisuus on ns. additiivinen, eli mitä enemmän yksilöllä on punkinkesto ominaisuuteen vaikuttavia geenejä, sen parempi.
Täysin vapaasti pariutetut emot saavat keskimäärin 50% äitinsä geenenistä, joten varroankesto puoliintuu.   
https://academic.oup.com/jee/article-abstract/94/6/1319/2217498/Resistance-to-Varroa-destructor-Mesostigmata?redirectedFrom=fulltext

Omien kuhnurien levittäminen oman tarhauksen läheisyyteen parantaa tilannetta.



« Viimeksi muokattu: 08.10.17 - klo:09:11 kirjoittanut JL »

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 954
    • Profiili
Vs: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä
« Vastaus #25 : 08.10.17 - klo:09:28 »
.
Tuo tutkimus on julkaistu vuonna 2001. Sen jälkeen tieto on muuttunut.


Saksassa on vastikään tutkittu punkinpoisto geenejä. Ensin mehiläisen pitää haistaa punkki kannen alta, ja se tekee reiän kanteen. Sitten on kyllä isompi joukko, joka putsaa loput.

Tutkimuksessa seurattiin, kuinka moni  yhdyskunnasta osaa haistaa punkin. Vastaus yksi prosentti 1%. Jatkosiivoojia oli 3,5%.

Siis kasvatat 100 emoa. Keskimäärin 1 kp siirretyistä toukista sisältää tommosen avaamisgeenin.

.tutkimus maksoi 1,2 milj €. Näitä avaamistaitoisia mehiläisiä otettiin kiinni 145 kpl, ja työläismuninnan  kautta niistä kasvatetaan kuhnureita.
« Viimeksi muokattu: 08.10.17 - klo:09:45 kirjoittanut jiihoo II »

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 954
    • Profiili
Vs: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä
« Vastaus #26 : 08.10.17 - klo:09:43 »
.
Minulta puuttuu viitelinkit, koska olen naputellut näitä kännykällä mökin sohvalla.
.

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 954
    • Profiili
Vs: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä
« Vastaus #27 : 08.10.17 - klo:09:53 »
.
Kuten aikaisemmin kirjoitin, hoitaja antaa punkin kestäviä pesiä tutkijalle. Sitten ilmenee, että kaikki pesät eivät edes ole kestäviä. Hoitaja ei itsekään tiedä, mikä on kestävä ja mikä ei.

VHS emot ovat hitaat jalostaa. Tasmanian asemalla on Australian paritusasema.  VHS kuhnureita pitää olla yli 60%, jotta vhs periytyy. USA:n projekti kertoo samaa.

Hybrideillä ei siis ole VSH ominaisuutta.

.ja sitten se VSH prosentti. Tasmanian aseman tulokset kertovat, että puhdistusprosentti vaihtelee todella paljon eri pesillä.
 

Siis, periytyminen on monimutkainen juttu, joka tarkoittaa että yksi ihmiselämä ei taida riittää siinä.
« Viimeksi muokattu: 08.10.17 - klo:10:07 kirjoittanut jiihoo II »

JL

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
    • Profiili
Vs: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä
« Vastaus #28 : 08.10.17 - klo:09:55 »
Apidologie 2016, eli tuoretta tietoa.

http://www.beelogohio.com/DankaSelectionofVSHderived.pdf

 "The significant responses to V. destructor by Pol-line bees are noteworthy because of the repeated outcrossing (up to four generations in a queen line) and the relatively low percentage of original VSH parentage (x¼46%; range=33– 54 %) in the pedigrees of the 15 Pol-line colonies that we bioassayed. This suggests that the VSH trait, once infused into a population, subsequently can be maintained for at least several generations by relatively simple selection."



jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 954
    • Profiili
Vs: Kriittinen tarkastelu varroan kestävistä mehiläisistä
« Vastaus #29 : 08.10.17 - klo:10:06 »
Apidologie 2016, eli tuoretta tietoa.

http://www.beelogohio.com/DankaSelectionofVSHderived.pdf
 This suggests that the VSH trait, once infused into a population, subsequently can be maintained for at least several generations by relatively simple selection."

Siis, että VSH ominaisuus leviää aika helposti tarhassa kun semmosia geenejä saa pesiin.

Tuosta on ihan päinvastaista tietoa