Kirjoittaja Aihe: Kuningattararen elämä talvella  (Luettu 631 kertaa)

vasili

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 12
    • Profiili
Kuningattararen elämä talvella
« : 16.09.17 - klo:20:51 »
Mitä kungatar touhuaa talvella, kuika aktiivista sen elämä on.. vaikuttaako talveutetun populaation tila siihen kuinka aktiivinen se on keväällä. Lähinnä mietin että mikä on optimaalisin talveuttamis koko... tietty se vaikuttaa että missä talveuttamisen suorittaa.
Teoriassa  voisiko talveuttaminen onnistua maitopurkin kokoisessatilassa... juu ei ole suuri populaatiomäärä...

Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1148
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Vs: Kuningattararen elämä talvella
« Vastaus #1 : 17.09.17 - klo:07:28 »
Kuningattaren munintaan vaikuttaa eniten päivän pituus. Sen selviämiseen talvesta taas pesän ruokavarastot ja yhdyskunnan tuottama lämpö ja palvelut.   Jos on hyvät ja tasaiset olosuhteet, on emoja talveutettu ihan vain parin sadan mehiläisenkin kanssa.

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 964
    • Profiili
Vs: Kuningattararen elämä talvella
« Vastaus #2 : 17.09.17 - klo:08:21 »
.
Emo kyllä selviää, mutta tärkein kysymys on, että minkä kokoisen porukan kannattaa talveuttaa. Emoja saa toukokuussa halvalla ulkomailta. Ja miniporukan saa isommaksi ottamalla sikiöitä tai mehiläisiä muista pesistä.

Pienen yhdyskunnan suoli täyttyy, ja niiden täytyy päästä ulos väkisin. Kun pikkuporukka hupenee kevään mittaan, huhtikuussa on vain kahvikupillinen.. Ne on helppo ryöstön kohde.

Toinen asia on, että pikkupesä ei pysty sikiöimään keväällä. Eli pikkupesän pitää saada isoilta pesiltä työläiset. .Ne verottavat silloin parhaita pesiä ja vaikuttavat varhaissatoon. Kalliita emoja.

Olen kokeillut, kuinka pieniä porukoita voi talveuttaa sähkölämmityksen avulla, ja tiedän mikä on tulos.  Niinpä tänäkin vuonna talveutan vain yhden osaston porukoita. Varroa ja nosema huolehtii, että pikkuporukoitakin saadaan kevääksi.

Normaalin pesän kasvatus on helppoa heinäkuussa.

Mutta onhan äärimmäisyyksien menevä taiteilu mielenkiintoista ja opettaa paljon.Tarvittaessa se taito on sitten käytössä.

.
« Viimeksi muokattu: 17.09.17 - klo:08:39 kirjoittanut jiihoo II »

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 964
    • Profiili
Vs: Kuningattararen elämä talvella
« Vastaus #3 : 17.09.17 - klo:08:50 »
.
Äärimmillään voi tulos olla tällainen.
Minulla oli tänä huhtikuussa huippupesä, joka tuotti sikiöitä sitä mukaa kun sinne pumppasi soija- hiiva taikinaa.otin sieltä toukokuun aikana varmaan 2 laatikollista sikiöitä, ja just näistä kuppikuntien emoista tein jaokkeita ja kohta oikeita pesiä

Sitten heinäkuun lopussa  oli rapsipellolla kaksi pesää. Ne olivat yhtä suuria. Toinen oli toiminut sikiötehtaana ja toinen oli saanut starttiin sikiöitä. Molemmissa 7 osastoa.

Toinen toi 100 kg ja sikiön luovuttaja 30 kg.

Lisäksi kun vertaa että kahden osaston parvikin toi 50 kg.

Eli olin ottanut huippupesästä pois pääsadon kerääjät. Tulihan sille hintaa, mutta nämä jaokkeet, jotka saivat sikiöt, toivat kyllä menetyksen moninkertaisesti takaisin.

Ilman soija-hiiva taikinaa tämä temppu ei millään olisi ollut mahdollinen. Sähkölämmitys mukaan luettuna.

Toinen oleellinen juttu oli 3 viikkoa jäljessä ollut kesä.
Kesä antoi yhden sikiökierron armonaikaa kehittyä keruukuntoon.


.
« Viimeksi muokattu: 17.09.17 - klo:09:33 kirjoittanut jiihoo II »

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 964
    • Profiili
Vs: Kuningattararen elämä talvella
« Vastaus #4 : 17.09.17 - klo:11:02 »
.
Itse olen nähnyt, miten kalkkisikiö vaikuttaa satoon. Jos kalkkisikiö tappaa keväällä 20% sikiöistä, pesä ei tuo hunajaa. Kun tauti paranee itsestään kesäkuun puolivälissä, emo alkaa munia täysillä sen  jälkeen. Pesä kasvaa kesän mittaan isoksi, mutta kerääjien suhde pesän toukan kasvatukseen on sellainen, että saalis syödään. Pesä olisi kunnossa elokuussa, mutta silloin ei ole satoa.

Kuhnurituotannosta on tutkittu, mitä se vaikuttaa satoon. Luonnon kennoissa sikiöistä 25% on kuhnureita. Hoitopesissä 5% luokkaa.

Kun kuhnurien määrä on 20%, sato putoaa puoleen. Sen sijaan että kuhnurit olisivat kerääjiä, satsaus sikiöihin menee hukkaan sadon kannalta
.

Kuvitellaan että teet jaokkeen 3 täydellä sikiökakulla kesäkuussa, se on pois kerääjistä heinäkuussa. 3 kakkua on 20% 15 kakun  määrästä.

Tänä vuonna oli muutama erittäin vahva buckfasti. Halkaisin ne sadon loputtua ja sain kaksi normaalia talvehtijaa. Emojaokkestakin tuli 3 kakkua sikiöitä.



Siis vaihtoehtoja on sille, että yrittää talveuttaa mahdollisimman pieniä jaokkeita emojen takia.
.
.
« Viimeksi muokattu: 17.09.17 - klo:11:08 kirjoittanut jiihoo II »

vasili

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 12
    • Profiili
Vs: Kuningattararen elämä talvella
« Vastaus #5 : 17.09.17 - klo:14:40 »
Kyllä tuosta talveuttamisestakin saa mielenkiintoista puuhaa. Oletko jiihoo koskaan miettinyt miten emo aistii päivän alun ja lopun se kun "surffailee" päivät pitkät kehien välissä

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 964
    • Profiili
Vs: Kuningattararen elämä talvella
« Vastaus #6 : 17.09.17 - klo:16:20 »
Kyllä tuosta talveuttamisestakin saa mielenkiintoista puuhaa. Oletko jiihoo koskaan miettinyt miten emo aistii päivän alun ja lopun se kun "surffailee" päivät pitkät kehien välissä

En ole miettinyt. Eläimillä ja kasveilla on  sisäinen kello. Olen lukenut siitä, ja olen nähnyt miten ne reagoivat.

Onko sillä emolla päivän alku ja loppu? Ja milloin se nukkuu? Ei kai virka-aikana?
 
« Viimeksi muokattu: 17.09.17 - klo:17:23 kirjoittanut jiihoo II »