Kirjoittaja Aihe: Paras laatkko?  (Luettu 24713 kertaa)

krahu

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 15
    • Profiili
Paras laatkko?
« : 05.02.14 - klo:12:52 »
Paljon on puhetta pesälaatikon koosta, mutta entä puu vs. styroksi?

Tämä on näin alottelijalle vielä vähän hämärän peitossa... monet tuntuvat aloittavan styroksilla, koska se on helppo valinta.

Mutta mikä on paras? Eikö styroksiseen pesään jää helposti kosteutta? Pitääkö puun olla erikseen eristetty ja kuinka hyvin?


Puu on ainakin ekoloogisempi vaihtoehto, ja ainakin itse tehtynä edullisempi.



Mutta arvostaisin kovin jos konkarit viitsisivät jakaa mielipiteitään tästä aiheesta.

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Paras laatkko?
« Vastaus #1 : 05.02.14 - klo:13:38 »
... monet tuntuvat aloittavan styroksilla, koska se on helppo valinta.

Se on helppo valinta koska edut ovat styroksin puolella. Siirryin vähitelleen styroksia käyttämään koska ne ovat parempia.
Vanhin laatikko on vuodelta 1987 ja käytössä.

- hinta 1/3 puulaatikosta
- hyvä lämmöneriste talvella. Ruoka riittää.
- hyvä kevätkehitys lämpimän laatikon takia. Etu menetetään paljolti verkkopohjan takia.
- puulaatikko on kostea koska se vetään itseensä kosteutta. Esim. vaneri imee 30% painostaan.
- Styroks on kevyt. Laatikko vain 1,0 kg, eli selälle edullinen

- Toi ekoloogisuus on pelkkää hömppää. Miltä tuntuisi puuauto?

- Tein 48 v sitten puiset yksiseinäiset laatikot. Ne ovat edelleen hunajalaatikoina.







Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1231
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Vs: Paras laatkko?
« Vastaus #2 : 05.02.14 - klo:13:57 »
Luomuhunajantuotantosäännöt sanoo, että pesämateriaalien on oltava pääasiassa luonnonmateriaaleja.  Ja säännöt ovat viranomaisten tekemiä. Eipä siinä voi, kuin totella tai valittaa.  Käytännössä luomutarkastajat seuraavat, että talvehtivien pesien mehiläisiä vasten olevat sisäosat ovat puuta.   Siihen käy myös vaneri.  Kukaan ei ole vielä tehnyt teollisesti prässättyä styrokslaatikkoa, jonka sisäpuoli olisi puuviilua.  Ostajia voisi löytyä.

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Paras laatkko?
« Vastaus #3 : 05.02.14 - klo:15:21 »
Luomuhunajantuotantosäännöt sanoo, että pesämateriaalien on oltava pääasiassa luonnonmateriaaleja. 

Sääntö on järkyttävä, kun kuitenkin hunaja pakataan muoviin.

Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1231
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Vs: Paras laatkko?
« Vastaus #4 : 05.02.14 - klo:18:01 »
Jos talveutuspaikalla on tikkoja, on puulaatikko ehdoton vaatimus.  Tai sitten styroksinen pesä on suojattava erikseen tikkoja vastaan.
Omatekoisesta laatikosta voi tehdä kevyenkin.  Siihen voi yhdistää vaneria, puuta ja polustyreeniä.   Polystyreeni yksistään olisi helppo laatikontekoon, mutta tikkoja taas kiinnostaa kovasti kurkistaa mitä sen sisällä on.

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Paras laatkko?
« Vastaus #5 : 06.02.14 - klo:10:24 »
.
Pchelovodin kirjoitus on totta.

Hoitokaverini asuu 1/2 km päässä ja hänen pesänsä ovat kauempana metsissä. Kaveri sanoo, että tikat ja hiiret tekevät selvää jälkeä pesistä hänellä. Siellä on useampia harmaapäätikka.paruskuntia.

Ari Seppälä kertoi että kätevin torjuntakeino on maanrakennuskangas. Siitä tehdään sukka joka tiputetaan pesän ympärille kuin yöpaita. Tietysti lentoaukot jäävät.

Kangas on helppo liimata polyuretaaniliimalla tai polyuretaani eristevaahdolla. Vaahdosta raaputetaan kuplat pois ja osat painetaan yhteen. Vaahto kovettuu muutamassa hetkessä.

Petterix

  • Vieras
Vs: Paras laatkko?
« Vastaus #6 : 07.02.14 - klo:10:17 »
Millaisia kokemuksia on yksinkertaisesta puuseinäisestä laatikosta talveutuksen osalta. Olisi vain niin helppoa tehdä itse varsinkin farrar kokoa.

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Paras laatkko?
« Vastaus #7 : 07.02.14 - klo:10:57 »
.
Minulla on 48 v kokemus yksinkertaisista puulaatikoista. Ne ovat edelleen käytössä hunajalaatikoina ja kunto on yhtä hyvä kuin tehdessä.

Malli 1)
Naapuri purki taloja töikseen ja sain sieltä lähes ilmaiseksi käýtettyä lattialautaa. Laudan paksuus oli 3 cm.

Laitoin laatikkoon keskelle ehjän laudan ja sitten sahasin yhden pätkän puoliksi. Pätkät ponttiin kiinni ja sahauspinta jäi laatikon ulkopinnaksi. Löin laatikon osat kiinni karkealla sinkatulla naulalla. Laatikon kulmiin laitoin palikat limittäin jolloin siitä tuli sormiliitos. Tekeminen oli nopeaa. 20 laatikkoa syntyi yhdessä päivässä, eli kaikki puutavara mitä oli. Laitoin laudat isoksi levyksi ja sahasin määrämittaan.

Malli 2)
Vaikka isäni oli kirvesmies, ei hänelläkään ollut 50 v sitten varaa kaiken maailman vehkeisiin, joita nyt saa pikkurahalla kaupoista. Hommattiin käsisirkkeli ja se kiinnitettiin itse tehtyyn pöytään alassuin.
Oli siis käytössä vain halkaisusirkkeli.

Sahasin puutavarasta 4x3 cm puupalikoita ja löin ne karhealla sinkkinaulalla kiinni toisiinsa. Kulmiin palikat muodostivat sormiliitoksen. Laatikot ovat edelleen käytössä hunajalaatikoina. Siirtohoidossa tällaiset sikiölaatikot olivat liian painavia.

Kokemukseni
on että tällainen puulaatikko kuluttaa ruokaa 50% enemmän kuin topattu laatikko. Se tarkoittaa että jos puulaatikossa ruoka riittää 6 kuukautta, topatussa se riittää 9 kk.  ...(syys-helmi =6 kk)
- Kun aloin käyttää styrokslaatikoita, niissä oli kevät kehitys ja hunajasato niin paljon parempi että ne toivat styrokslaatikoiden hinnan takaisin jo ensimmäisenä keväänä.
- Alkukesästä myös näki että kun styrokspesissä oli 3 osastoa kaikissa, puupesissä oli vain 2 osastoa.

10 vuotta sitten aloin lämmittää pesiä sähköllä, ja se paljasti lopulta lämmön merkityksen kevätkehityksessä.
Nimenomaan isoissa pesissä sähkölämmitys lisää sikiöpallon tilavuuden 3-kertaiseksi ja näin pääsatoa varten kehittyy 3 kertaa enemmän porukkaa.

Sähkölämmityksen apu toimii aina +17C päivälämpötilaan asti. Sen jälkeen mehit alkavat tuulettaa liikaa lämpöä pois. Mutta yöhän se onkin kylmin eikä päivän huippu.  Yölämpötilat hipovat  nollaa koko toukokuun.

Sähkölämmitys myös paljastaa kuinka tärkeä on hyvä lämpöeristys yöllä , ja sitten.....2 tai 3-kertainen sikiömäärä myös tarvitsee valkuaisen lisäsyöttöä.

Vaneri raaka-aineena on helvetin raskasta. Britit tekevät vaneripesiä itse. Tein viime vuonna koemielessä 20 mm vanerista Langstroth-laatikon. Jukupätkä, miten painava on  jo tyhjänäkin.Lisäksi vaneri imee kosteutta.

Puu on myös erittäin painavaa kun se imee kosteutta sekä pesän sisältä että ulkoa.

.


Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1231
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Vs: Paras laatkko?
« Vastaus #8 : 07.02.14 - klo:11:26 »
Millaisia kokemuksia on yksinkertaisesta puuseinäisestä laatikosta talveutuksen osalta. Olisi vain niin helppoa tehdä itse varsinkin farrar kokoa.
Mulla on muutamia pesiä vuosittain joutunut aina jostain syystä talvehtimaan yksiseinäisessä farrarissa.  Laatikko 2 cm paksua lautaa ja 2 laatikkoa/pesä.  En muista kiinnittäneeni mitään huomiota siihen, että talvesta selviäminen olisi jotenkin erilaista toisiin pesiin verrattuna.

Yksiseinäiseen kun mahtuu enemmän kehiä kuin eristettyyn laatikkoon, voisi tietenkin sisäpuolelle talveksi laittaa jotain eristelevyä seinään ja supistaa kehiä.   Jos talveuttaa päälekkäin 2 laatikkoa, joissa on eri määrä kehiä, on oksaalihapotus hieman hankalampaa kuin silloin, jos ylä ja alaosaston kehät ovat tarkastai päälekkäin.

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Paras laatkko?
« Vastaus #9 : 07.02.14 - klo:14:51 »

 Mulla on muutamia pesiä vuosittain joutunut aina jostain syystä talvehtimaan yksiseinäisessä farrarissa.  Laatikko 2 cm paksua lautaa ja 2 laatikkoa/pesä.  En muista kiinnittäneeni mitään huomiota siihen, että talvesta selviäminen olisi jotenkin erilaista toisiin pesiin verrattuna.



Minulla on tuosta 20 v kokemus, ja ero oli ihan selvä. En olisi muuten hommannut styrokslaatikoita, koska 20 v sitten ne olivat kalliita. Ja hyvä kevätkehitys on arvokkain tässä touhussa. Talvisokeri ei paljon maksa.

Tosin, jos tuijotetaan yhtä ja kahta pesää, isoja eroja on vaikka kaikki pesät ovat kaikki styroksissa.
Tämän talven vaakapesistä näkee että kulutuksen ero voi olla 3-kertainen.

Joka tapauksessa, kun lopetin talveuttamisen 3 cm paksuissa puuosastoissa, nälkäkuolemat loppuivat siihen paikkaan. Nyt ottaa tiukoille että saa hävitettyä syyskuussa syötetyt talviruoat mehiläisille ennen kesäkuuta.

Tosin, Pchelovod majailee huomattavasti pohjoisempana ja talvi on ankarampi kuin 15 km Haminasta pohjoiseen.
.
Sen voin sanoa, että Suomessa näitä asioita tunnetaan huonosti. Äijät väittävät että esim. pakkasella pesät kuluttavat vähemmän kuin leudolla säällä. Myös väitetään että verkkopohja ei kuluta sen enempää kuin kiintopohja.

Sitäkin väitetään että pieni talvipallo on edullisempi kuin iso talvipallo, koska se kuluttaa vähemmän. No jos kuluttaa 2 euroa vähemmän sokeria, niin hyvä on. Kuitenkin ison talvipallon on paljon helpompaa käynnistää sikiöinti keväällä.

Semmoinen havainto esimerkiksi, että yhdellä osastolla talvehtinut pesä ei pysty keräämään varhaissatoa eli voikukkaa. Sen sijaan kaikki varhaissadon kerääjät ovat talvehtineet 2 osastolla. Pikkupesä kuluttaa satonsa toukkien kasvattamiseen alussa, ja sen kehitys tulee jälkijunassa isoon pesään verrattuna.

Kun aloitin mehiläishoidon,. kirjoissa painotettiin että pesät pitää haudata lumeen. No niin teinkin. Kun sitten tuli 90-luvulla niin vähän lunta ettei lunta voinut kasata pesän ympärille, pesät talvehtivat paljon paremmin.

Tämmöstä tää vanhojen pierujen keskustelu on. Mutta minkäs teet.



« Viimeksi muokattu: 07.02.14 - klo:14:56 kirjoittanut Jiihoo »

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Paras laatkko?
« Vastaus #10 : 07.02.14 - klo:15:05 »
.
Muutes, jossain vaiheessa laitoin bituliittilevyt noihin lautapesiin eristykseksi. Se auttoi ruoan kulutukseen  mutta levy toimi myös höyrysulkuna, laatikot lähtivät lahoamaan silmissä.

Itse asiassa vertasin puu+bituliittilevy -pesiä ja styrokspesiä toisiinsa ja styroksit osoittautuivat ylivoimaisiksi.

Kun sitten taas vertaan parituspesiä toisiinsa:

- käytin monilokeroisia pesiä parituksessa. Puulaatikko oli jaettu 3-4 osaan väliseinillä.  15 v sitten sahasin styrokslaatikoita parituspesiksi. 3 kehän patituspesät styroksissa ovat ylivoimaisia monilokeroiseen puupesään verrattuna.
Kun laatikot ovat lämpimiä, emo munii 3 kakkua täyteen, ja sittä syntyy hyvä mälli mehiläisiä syksyksi.

*****
Tärkeä juttu monilokeroisessa pesässä oli se, että kun sen latasi uusilla emoilla, ne piippasivat toisilleen, että tuukko nää taisteleen? No jo vain tulivat ja emojen hävikki oli valtava. Erillisissa pesissä tuo hävikki loppui.

Erillisiä jaokepesiä on kätevä yhdistää kun laittaa vaan laatikot päällekkäin.
.

.

siivilä

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 147
  • Pohjanmaa
    • Profiili
Vs: Paras laatkko?
« Vastaus #11 : 08.02.14 - klo:10:28 »
  Kaveri sanoo, että tikat ja hiiret tekevät selvää jälkeä pesistä hänellä.

Tekeekö hiiretkin selvää styrox laatikoista ?
« Viimeksi muokattu: 13.02.14 - klo:14:09 kirjoittanut siivilä »

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Paras laatkko?
« Vastaus #12 : 08.02.14 - klo:12:01 »
.
No ei laatikoista vaan kakuista ja mehiläisistä.
Varsinkin tikan rei.istä hiiri pääsee sisään. Mutta kyllä se osaa jyrsiä oman kolon laatikkoon.

En tiedä mitä kaveri tarkoitti, mutta hänen pesiensä kimppuun kävi myös 4 näätää. Ensin hän luuli että niitä on yksi, mutta hunajasyötillä hän sai 4 näätää pyydyshäkkiin.

Viime talvena minulla on pesiä maastossa ja kyllä vahinko syntyi ihan eri tavalla kuin pihassa.

marikoistinen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 226
    • Profiili
Pentti Paalan esitys Langstroth vs. Farrar
« Vastaus #13 : 12.02.14 - klo:15:53 »
Aiheeseen liittyen: nyt nettiaineistoistamme löytyy Pentti Paalan Talvipäivillä pitämän esityksen aineistot: Langstroth vs.   http://www.slideshare.net/hunajanet/pentti-paala-langstroth-vs-farrar

krahu

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 15
    • Profiili
Vs: Paras laatkko?
« Vastaus #14 : 12.02.14 - klo:22:36 »
Puulaatikko vs. styroksi
 
Puupesä                                    Styroksi
x halvempi  (itse tehtynä)       x vahvempi kevätkehitys
x tikkojen kestävä                  x ruuan riittävyys(?)
x luonnonmukaisuus              x tuottaa enemmän hunajaa?


Kosteus? Jiihoo väittää puulaatikon imevän ja pitävä kosteuden, toisaalta olen kuullut väitöksiä että styroksipesässä mehiläisten tuottama kosteus jää pesän sisään enemmän, eli huonompi.
Eli en pysty plussaamaan kumpaakaan laatikkoa.

Paino ei minusta ole (farrareissa) ongelma, meillä tikat taas ovat... niitä on ja paljon.

Ohjekirjan mukaan mehiläisille tarjotaan sokeria syksyllä niin paljon kuin pesä vetää- tai tämän olen ainakin ymmärtänyt käytännöksi....Eli sokerin määrässä ei kuitenkaan tule säästöjä? Siitä tuskin juuri mitään iloa, että talviruokaa on vielä jäljellä silloin kesäkuussa.


Kevätkehitys... entä onko styroksisessa sitten mahdollista, että kevätkehitys olisi liian vahvaa liian aikaisin? Liian aikaikanen sikiöinti voi, ainakin sen virolaisen mallin mukaan, tappaa pesän?



Hunajan tuottaminen on tietysti tässä hommassa se yhdin, Jiihoo väittää styroksipesien tuottavan enemmän. Onko näin, ja jos näin niin kuinka paljon?



Nyt kuitenkin näyttää, että styroksi se vaan on kuitenkin vääntymässä armottomasti voitolle talvetuksessa...  vaikka sitä kovin haluaisi uskoa kuitenkin puuhun.