Kirjoittaja Aihe: Käytännön kokemuksia mansikan pölytyksestä ja harmaahomeen torjunnasta  (Luettu 685 kertaa)

rentunruusa

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 27
    • Profiili
Tuttu mansikanviljelijä luottaa edelleen luonnolliseen pölytykseen ja kemialliseen harmaahomeentorjuntaan. Olisi mielenkiintoista kokeilla vaikka ensin vain osalla viljelyksistä, mitä mehit saisivat aikaan. Mutta minulla on vähän sellainen käsitys, että mansikka on sieltä haasteellisemmasta päästä pölytettäviä. Vadelmalla ja herukalla saa varmaan kohtuullisen hyvän tuloksen, kun vie vahvat pesät pellon laitaan ja antaa mehien hoitaa loput. Mansikalla se ei taida ihan näin helposti käydä?

Täällä on varmaan tarhaajia, joilla on mansikan pölytyksestä vuosien kokemus ja juuri hyviä käytännön neuvoja kaipaisin.

Montako pesää hehtaarille vähintään, kuinka kannattaa sijoitettaa ja milloin?
Kuinka vahvoja pesiä (mulla farrarit)?

Mehiläishoitokirja antaa jotain ohjeita pesien valmisteluun parhaaseen iskuun, peittosikiöitä pois, avokakkuja tilalle eikä liikaa siitepölyä.
Kannattaako tätä samaa jatkaa pölytyspaikalla?
Jotain muuta?

Jos pölyttää mehiläisillä, loogista olisi siirtyä myös harmaahomeen torjunnassa mehien apuun, mutta ei ehkä kaikkea yhdellä kertaa. En halua ottaa sitä riskiä, että mehit painelevat ojanpientareiden vattupusikoihin ja mansikat homehtuvat penkkiin.

Onko siis käytettävät harmaahomeentorjunta-aineet mehiläisille turmiollisia?

Toimiko itsepoimijoiden kanssa vai haetaanko pesät pois ennen poiminnan alkamista?

Ja mainittakoon vielä, että en tässä ole hunajankiilto silmissä kyselemässä, vaan ihan mielenkiinnosta, kuinka mansikanviljelijä saisi tiluksiltaan vähän enemmän ja parempaa irti. ;)


Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1173
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Meidän marjatilalla on kokemusta mehiläispölytyksesta 20 v ajalta ja Prestop Mixin levityksestä mehiläisten avulla 8 vuotta. Meillä mansikan satotaso nousi lähes kaksinkertaiseksi 30 v aikana.
Mansikka on tuulipölyteinen kasvi, mutta mehiläiset varmistavat sadon, aikaistavat sitä ja hyvissä oloissa tuovat siihen lisää muutaman kymmenen prosenttia.

Harmaahomeen torjunta pelkästään kemikalien avulla ei anna yhtä hyvää lopputulosta, kuin sekakäyttö, jolloin mehiläiset tekevät homeentorjuntaa jokaisena lentopäivänään.  Mehiläispesien määrä/pölytettävä hehtaari on vain matematiikkaa. 2 pesää/ ha on "virallinen" luku. Oikea määrä riippuu niin paljon muustakin.  Jos mehiläiset lentäisivät vain siinä niille tarjotussa paikassa, muutama  tuhat mehiläistä riittäisi siihen hommaan.  Jos mehiläisillä on ympäristössä kiinnostavampaa kerättävää, silloin pesiä pitäisi olla enemmän.

Prestop Mix ei ole vaarallista mehiläisille.  Mutta siinä tavassa, miten sitä tarjotaan mehiläisille olisi toivomista.  Pahimmillaan mehiläisiä kuolee muutamia kymmeniä päivässä joissain pesissä tai pesän kosteus nousee kalkkisikiölle otolliseksi kasvualustaksi.  Hyvin hoidettuna homma toimii erinomaisesti.   

Pesiä voi tosiaankin valmistella pölytykseen lähtöön, mutta jos marjatilan pellonreunasta tulee vakituinen tarhapaikka, on sekin turhaa työtä.

Poimijoille/itsepoimijoille mehiläisistä on haittaa vain, jos rivivälissä kasvaa valkoapilaa ja poimijat ovat avojaloin.  Tai pensaisiin jää loppukesästä ylikypsiä marjoja, joista mehiläiset ampiaisten lisäksi ovat kiinnostuneita.

Tulikohan vastattua kaikkiin kysymyksiisi?  Kysy lisää ja kommentoi!

rentunruusa

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 27
    • Profiili
Kiitos, Pchelovod!

Tarkoitatko sekakäytöllä sitä että mehit hoitavat sekä pölytyksen että homeentorjunnan vai sitä että käytetään rinnan sekä perinteistä torjuntaa että Prestopmiksiä?

Kuinka teillä toimi silloin, kun oli jo mehit, mutta perinteinen homeentorjunta, eli niiden aineiden käyttö ja haitallisuus mehiläisille?

Mikä tekee “vekottimesta” mielestäsi ongelmallisen pesien kannalta?

En tarkemmin tiedä muusta kasvillisuudesta siinä ympäristössä, paitsi että metsien keskellä on. Mutta jos laitan parin hehtaarin mansikkapellon laitaan pysyvän tarhan, jossa 5-6 pesää, riittääkö siitä mehiläisiä myös mansikalle, etteivät kaikki painele parempien laitumien perään? Vai pitäisikö olla vielä enemmän?

Jos on varaa laittaa vain se virallinen kaksi pesää hehtaarin tilkulle, pitäisikö ne laittaa lohkon keskelle, jotta useampi mehi tulisi huijatuksi suoraan mansikankukkiin?

Onko teillä mansikat olleet taajaman läheisyydessä, mietin tuleeko häirintää, jos ei ole valvontaa?

Edit:
Löysinkin netistä Hokkasen dioja aiheeseen liittyen. Jonkin tutkimuksen mukaan kemiallisen ja biologisen torjunnan teho oli parempi kuin kumpikaan yksistään. Säilyivät marjat jääkaapissa homehtumatta pidempään. Eli sitä lienee se sekakäyttö?

Samoissa dioissa Hokkanen toteaa, että pesien määrässä ei kannata kitsastella eikä sijoittelussa säästää vaivaa. Joo, hyvä, mutta miten käytännössä?
Ja vielä Hokkanen sanoo, että pesän kannattaa olla mieluummin pieni kuin iso, kuitenkin paljon lentomehiläisiä. Ehkä idea, että kasvava pesä tarvitsee paljon siitepölyä toukkien ruuaksi?
« Viimeksi muokattu: 04.03.18 - klo:16:35 kirjoittanut rentunruusa »

Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1173
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Minun kokemukseni ja myös tutkimustulokset olivat sen kannalla, että paras tulos homeentorjunnassa tuli, kun yhdisti kemiallisen torjunnan ja mehiläisten suorittaman.  Harmaahomeentorjuntakemikalithan eivät ole hyönteismyrkkyjä, joten niiden haitallisuutta mehiläisille ei ole todistettu.  Toisin kuin hyönteismyrkkyjen tai rikkaruohontorjunta-aineiden.

Vektorilevittimen käyttöohjeet pitäisi tehdä kunnolliset.  Ja kertoa niissä, että Prestop Mixiä kannattaa laittaa siihen vain kun odotetaan mehiläisten lentävän samana päivänä.  Aine ei saa kastua, sitä ei saa panna paksua kerrosta kerralla ja sekin tasaisena levityksenä. Eiliseltä jäänyt aine pitäisi raaputtaa pois, ainakin märkä aine.  Monen päivän märkä kasa ainetta pitää pesän pohjan kosteana ja pesän pienilmasto ei ole silloin hyvä. 

Toinen juttu on sitten se, että jotkut mehiläiset syöksyessään ulos pesästä luulevat sitä valkeaa ainetta taivaaksi, kääntyvät lentämään selällään ja tömähtävät jauheeseen.  Aikansa siinä pyörittyään niiltä menee hengitysputkisto tukkoon ja ne kuolevat.  Tämä ei ole kovin suuri haitta yleensäottaen.  Pyysin Verderaa tekemään kokeita, voisiko sitä jauhetta jotenkin värjätä tummemmaksi, vaikka aktiivihiilellä tms. ja poistuisiko ongelma siten. 

Jos mehiläisiä ja mehiläispesiä on tarpeeksi, eli se 2 pesää/ha, siitä määrästä riittää kyllä tiedustelijamehiläisiä mansikkapellolle ja sitä myöten myös pölyttäjiksi.  Sijoittelua voi kokeilla pellon reunaan ja keskelle, mutta torjunta-aineiden takia minä sijoitan aina pesät johonkin korkeammalle kohdalle, kuin mitä itse pelto.  Ajatteleppa tilannetta, että traktorilla on pellolle ruiskautettu hyönteistorjunta-ainetta, joka tuulen mukana kulkeutuu alaspäin peltoa.  Alareuna ei silloin ole ainakaan se oikea paikka.

Aina mehiläisiä pölytykseen vietäessä kannattaa odottaa, kunnes n. 10 % pölytettävistä kukista on auki. Silloin ne menevät  heti kaikki siihen peltoon.  Tämä ei toteudu pysyvällä tarhapaikalla.

En ole huomannut häirintää (ihmisten taholta) olivatpa pesät sitten ihmisten valvovan silmän lähellä, tai ei.  Karhujen takia kannattaa aina varustautua.

Hokkasen tiimissä tehtiin silloin kauan sitten tutkimusta meilläkin ja pohdittiin yhdessä, miten mehiläiset saisi "huijattua" paremmin mansikan kukkiin.  Mutta mielestäni se on puuhastelua ja turhaa työtä.  Mutta mikäs siinä, jos on aikaa kokeiluihin.  Kun kerää pesistä pois siitepölykakkuja, on mehiläisten pakko hakea sitä lisää.  Jaokkeen mehiläiset eivät lennä kauas jne. 

rentunruusa

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 27
    • Profiili
Tosi mielenkiintoista!

Se vaatisi sitten siltä viljelijältä aika paljon osallistumista ja uskallusta, jos ainetta pitäisi aamuvarhain käydä laittamassa ja raaputella kostuneet pois. Millaisen pohjan se vekotin vaatii? Kuvista näyttäisi, että puupohjat, joiden etureuna ihan suora. Ei taida kevytverkkopohjat onnistua?

Tuo onkin hyvä pointti, että jaoke voisi olla ihan yhtä hyvä kuin iso pesäkin, jos nuoret mehit lentelee lähempänä. Ei tietysti voi olla ihan tuore jaoke, pitää olla jo jonkin verran niitä lentäviäkin.

Vaikka homeentorjunta-aineet eivät olisikaan mehiläisille suoranaisesti vaaraksi, kyllähän sitä varmaan hunajaan ja siitepölyyn jonkin verran kertyy jäämiä. Mieluiten tietty laittaisi pesänsä sellaiselle tilalle, joka käyttää vain biotorjuntaa. Mutta tämä ei nyt varsinaisesti liity tähän asiaan.

Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1173
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Ne vekottimet eivät ihan ongelmattomasti käy kaikkiin pohjamalleihin.  Myynnissä oleva taitaa olla vieläkin sellainen, että se laitetaan kuminauhoilla pesän ympäri kiinni ja sopii styroksiseen pohjaan?  Ainakin silloin kauan sitten oli niin.  Sitten se vekotin saattoi pikkuhiljaa valua alaspäin ja tukkia koko lentoaukon.  Mulla kun on puiset verkkopohjan, niin muuntelin omia laitteitani niin, että se saattoi levätä lentoaukon tai lentolaudan päällä. Ja samalla siirryin ruuvikiinnitykseen, koska joku puinen levitin saattoi vääntyillä niin, että mehiläiset lentivät ihan väärästä paikasta.  Kannattaa tehdä koesovitus laitteille etukäteen kylmiltään ilman mehiläisiä.

Mehiläiset täytyy myös totuttaa siihen vekottimeen pikkuhiljaa, etteivät ole hukassa lentoaukkonsa kanssa.