Kirjoittaja Aihe: Oksaalihapon käryttäminen  (Luettu 8174 kertaa)

TiinaA

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
    • Profiili
Oksaalihapon käryttäminen
« : 17.02.14 - klo:16:59 »
Onko tämä menetelmä varroan torjunnassa kuinka tehokasta? Kovasti annettiin lupauksia juutuupi viiteoissa menetelmän tehoksi jopa 98%-100%, mutta mikä lie totuus. Hirvittävän kallis oli minun mielestäni tuo kärytinkauha: 150€!

mauku

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
    • Profiili
Vs: Oksaalihapon käryttäminen
« Vastaus #1 : 25.02.14 - klo:17:56 »
Minua taas epäilytti nesteiden liruttaminen mehiläisten päälle, niin siirryin viime syksynä käryttimeen. En ole hoidon jälkeen tarkistanut punkkitilannetta(sitten keväämmällä vasta;), mutta epäilisin kaasun kulkeutuvan tasaisemmin joka paikkaan. Kotimaiselta toimittajalta sain sen haihduttimen 110€(sis. ALV 24%) plus muutama euro postitukseen tietty. säästöä syntyy vähän ainakin siinä ettei tartte ylimääräisiä litkuja heittää menemään. Kummassakin on oma vaivansa tietty, ei se akkukaan itsestään siirry pesille, jos ei autolla pääse ihan viereen.

Hyvää kevään odotusta  8)

SKi35

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 83
    • Profiili
Vs: Oksaalihapon käryttäminen
« Vastaus #2 : 25.02.14 - klo:20:15 »
Tutkikaapa pojat käryyttimen tuottaman kaasun kemiallista kaavaa, ja lämpötiloja.

Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1231
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Vs: Oksaalihapon käryttäminen
« Vastaus #3 : 25.02.14 - klo:21:36 »
Tutkikaapa pojat käryyttimen tuottaman kaasun kemiallista kaavaa, ja lämpötiloja.
Häkää,kyynelkaasua, muurahaishappoa ja vettä?

Petterix

  • Vieras
Vs: Oksaalihapon käryttäminen
« Vastaus #4 : 27.02.14 - klo:07:51 »
Pohjanmaalla moni käryttää. Silti punkkeja löytyy. Itsekin aioin kokeilla mutta on mielestäni liian työlästä. Tiputus on helppo ja vaivaton eikä itse tarvi altistua kaasulle.

SKi35

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 83
    • Profiili
Vs: Oksaalihapon käryttäminen
« Vastaus #5 : 27.02.14 - klo:20:29 »
Joo muurahaishppo pullo on paljon halvempi kuin käryytyslaitteisto. Annetaan puistokemisteille puuhastelun rauha. On vain varottava hengittämästä käryä.

puistokemisti

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
    • Profiili
Vs: Oksaalihapon käryttäminen
« Vastaus #6 : 14.03.14 - klo:22:11 »
Oksaalihappo:
kiehumis(tai tarkemmin sublimoitumis)piste 157
ja hajoamispiste 189,5 (wikipediasta)
hajoamistuotteina häkää ja muurahaishappoa, mitkä on varsin mietoja aineita oksaalihappoon verrattuna. Se onkin semmoista kamaa, mikä elimistöön joutuessaan kiteytyy kalsiumia sitoen kalsiumoksalaatiksi, virtsateihin ja aivoihin!
Mikäli haluat välttää iän mukanaan tuomia virtsakiviä, kalkkeutumista ja vanhoihin kaavoihin kangistumista, suosittelen välttämään kyseistä ainetta jos tarkoituksenasi on syödä mehiläistesi hunajaa ;)
Itsellä on kokeiluja menossa tymolin kanssa, se kun on suhteellisen arvokasta ja huonosti haihtuvaa yhdistettä (kp. 232,9), niin tuon haihduttimen kanssa ei mene aikaakaan kun on  punkkien myrkytys tehty. kaupan päälle vielä antibakteeriset vaikutukset. eikä tarvitse ulkolämpötilaakaan seurailla,niinkuin tyynyjen kanssa. mutta kokeilut vasta alussa ja tuloksia myöhemmin...

Aurinkoista alkukevättä, ja leutoa takatalvea toivoen 8)

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Oksaalihapon käryttäminen
« Vastaus #7 : 15.03.14 - klo:00:28 »
.
kärytyksessä oksaalihappo kaasuuntuu ja jäähtyessä muodostaa neulamaista kidepölyä.
tämän joutuminen keuhkoihin on vaarallista.

no sitten taas oksaalihapon sokeriliuoksen tiputus lisää hunajan oksaalihappopitoisuutta niin vähän, että sitä ei hsluta edes mitata.
kun syöt porkkanoita, saat niistä suuruusluokkaa 100 kertaa enemmän oksaalihappoa kuin hunajan mukana.

kokeilin 3% oksaalihapon vesiliuoksella ikkunakukkiin, miten se vaikuttaa vihannespunkkeihin.
sumu kuivui saman tien auringossa ja happo muodosti hengitystä salpaavan kaasun/pölyn. Äkkiä karkuun.
« Viimeksi muokattu: 15.03.14 - klo:00:33 kirjoittanut Jiihoo »

Hyrra

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 79
    • Profiili
Vs: Oksaalihapon käryttäminen
« Vastaus #8 : 16.03.14 - klo:09:10 »
Oksaalihappo on voimakkain orgaaninen happo. Kalsiumoksalaatin muodostumisen näkee hyvin, kun sekoittaa maitoa raparperikiisseliin; välittömästi muodostuu hienokiteistä sakkaa, joka on kalsiumoksalaattia. Tämä sakka on niin hienokiteistä, että pahimmassa tapauksessa se saattaa tukkia munuaistiehyet. Kuitenkin miltei kaikki meistä ovat popsineet raparperia, jossa on kaikkein eniten oksaalihappoa ja kuinkaan ei käy. Luonnossa oksaalihappoa esiintyy monissa kasveissa. Mehiläisten päälle tiputettavassa oksaalihappoliuoksessa on oksaalihappoa niin vähän, että lopulliseen lingottavaan hunajaan sitä kertyy tästä tiputuksesta johtuen todella vähän. Mehiläiset sitäpaitsi todennäköisesti itse popsivat ne vähäiset määrät ruokintasokerin ja kevään ensimmäisten hunajien mukana. Oksaalihapon käryttäminen kuulostaa sen sijaan kamalalta ajatukselta; syövyttävän höyryn/savun  kiskaseminen omiin hengityselimiin ei todellakaan kiehdo.
« Viimeksi muokattu: 16.03.14 - klo:09:12 kirjoittanut Hyrra »

siivilä

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 147
  • Pohjanmaa
    • Profiili
Vs: Oksaalihapon käryttäminen
« Vastaus #9 : 16.03.14 - klo:12:26 »
Hieman kummastutti, kun luin, että Tsekissä oksaalihappo tiputus on kielletty, mutta ihmekkös tuo...  ?
« Viimeksi muokattu: 16.03.14 - klo:12:29 kirjoittanut siivilä »

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Oksaalihapon käryttäminen
« Vastaus #10 : 16.03.14 - klo:14:54 »
.
Oksaalihapon käryttäminen on vanha niksi. ainakin 20 v vanha.

Italialainen Antonio Nanetti keksi sokeriliuos tiputuksen 1997. Sen jälkeen perustettiin EU varroaryhmä, joka alkoi testaamaan tiedossa olevia menetelmiä. Kemiallisia menetelmiä tunnettiin yli sata siihen aikaan.

Ryhmän tehtävä oli valikoida parhaat ja kätevimmät menetelmät varroan torjuntaan.
Loppuraporttia työstä ei ole, mutta tähön Sveitsin maatalousministeriön  juttuun on kerätty tulokset parhaiten.
Työ valmistui jossain 2003-2006 paikkeilla.
http://www.agroscope.admin.ch/imkerei/00316/00329/04435/index.html?lang=en

Työssä testattiin huolellisesti oksaalihapon vaikutus sekä mehiläisiin että kuluttajaan. Sama on tehty tymolille että muurahaishapolle.

Kaikki näytti hyvältä kunnes varroa ongelma alkoi taas ryöstäytyä. Pesiä ja tarhoja alkoi kuolla kokeneilta tarhaajilta.
Myös Kanadassa on ammattihoitajilla ollut suuria ongelmia, vaikka heillä on pitkä kokemus muurahaishapolla torjunnastaa.

MIKÄ MÄTTÄÄ???...Toiset hoitajat väittävät että heillä menee loistavasti ja pesät ovat vahvoja. Toisilla menee huonommin.
Minun veikkaus on että punkin kanssa pitää olla varuillaan koko ajan ja pitää olla huolellinen. Jos torjunnan kanssa laiskottelee, punkki iskee puun takaa just kun piti mennä hyvin.

Itse olen käyttänyt vain oksaalihappoa ja se ei riitä torjuntamenetelmäksi. Tymolin käyttö elokuussa tuottaa parempia tuloksia. Näin ainakin kaveripiirissä.

Varmaankin epäonnistumiset varroan kanssa ovat ajaneet siihen että yhä useampi haluaa käyttää kärytintä. Luottamus perustuu ehkä siihen että kallis menetelmä on parempi.

Tutkimukset lupaavat 96% tehoa mutta tavallisessa käytössä eri menetelmät jäävät teholtaan usein 70%:iin ja sen jälkeen punkki iskee. Pesään jää kevääksi liian suuri lataus.

Myös puhutaan näistä punkin seuralaisviruksista.
« Viimeksi muokattu: 16.03.14 - klo:14:56 kirjoittanut Jiihoo »

Hyrra

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 79
    • Profiili
Vs: Oksaalihapon käryttäminen
« Vastaus #11 : 16.03.14 - klo:18:29 »
En sinänsä ihmettele, että käryttäminen saattaa tuntua hyvältä idealta; jos omaan keuhkoon sattuu, niin kyllä se punkkikin siitä tokenee. Ihan ensinmäiseksi en itse mene ostamaan kärytintä ja polttelemaan sillä oksaalihappoa. Toistaiseksi tiputus on pelannut ihan ok. Oksaalihappotiputuksen teen sekä syksyllä, että keväällä. Syksyn ensimmäinen torjunnan teen sitten tymolilla tai muurahaishapolla. Nyt tein testin, jossa puolet pesistä sai tymolia ja puolet muurahaishappoa, toistaiseksi ei havaittavaa eroa. Muuttujia on paljon; leuto talvi, todella hyvä alkutilanne pesien vahvuuden suhteen jne. Jotta tämmöinen testi antaisi edes jotenkin luotettavan kuvan, niin sitä täytyy jatkaa vuosia.
Olen samaa mieltä Jiihoon kanssa siitä, että käsiin leviävä varroa ongelma johtunee siitä, että ollaan tuudittauduttu liialliseen hyvän olon tunteeseen. Niiden kanssa pitää olla kokoajan varuillaan. Punkkien laskemista en vaivaudu tekemään, vaan lähden siitä, että pesissä on punkkeja ihan tarpeeksi ja ne pitää listiä. Ei muuta kuin tymolia, muurahaishappoa ja oksaalia niskaan, niin eiköhän se sillä hoidu. Jätä joku kerta torjunta tekemättä, niin pesät kuolevat varroaan ja niiden oheistuotteisiin.

jger

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 203
    • Profiili
Vs: Oksaalihapon käryttäminen
« Vastaus #12 : 20.03.14 - klo:11:01 »
.
Oksaalihapon käryttäminen on vanha niksi. ainakin 20 v vanha.

Italialainen Antonio Nanetti keksi sokeriliuos tiputuksen 1997. Sen jälkeen perustettiin EU varroaryhmä, joka alkoi testaamaan tiedossa olevia menetelmiä. Kemiallisia menetelmiä tunnettiin yli sata siihen aikaan.

Ryhmän tehtävä oli valikoida parhaat ja kätevimmät menetelmät varroan torjuntaan.
Loppuraporttia työstä ei ole, mutta tähön Sveitsin maatalousministeriön  juttuun on kerätty tulokset parhaiten.
Työ valmistui jossain 2003-2006 paikkeilla.
http://www.agroscope.admin.ch/imkerei/00316/00329/04435/index.html?lang=en

Työssä testattiin huolellisesti oksaalihapon vaikutus sekä mehiläisiin että kuluttajaan. Sama on tehty tymolille että muurahaishapolle.

Mielenkiintoinen raportti.
Oksaali hapon tiputuksessa ei mainita epäsuotuisaa vaikutusta avosikiöihin/toukkiin. Tai sitten koko hoitoa ei tulisi tehdä sikiöinti aikana ja
asiaa ei tarvitse miettiä.
Harmi ettei siinä ollut OH kärytystä mukana. Käryttimen tekeminen on halpa juttu..
-- Juha

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Oksaalihapon käryttäminen
« Vastaus #13 : 20.03.14 - klo:11:38 »

Mielenkiintoinen raportti.
Oksaali hapon tiputuksessa ei mainita epäsuotuisaa vaikutusta avosikiöihin/toukkiin. Tai sitten koko hoitoa ei tulisi tehdä sikiöinti aikana ja
asiaa ei tarvitse miettiä.


Antamani linkki on hyvä tiivistelmä laajasta työstä.

Sikiövauriot kuuluvat varroa torjunnan perustietoihin, josta on jatkuvasti raportoitu. Toisaalta 80% punkeista on peittosikiöissä, tiputus ei vaikuta niihin.

Kärytyksestä ei ole tehty tieteellisiä testejä pitkään aikaan. Ainakaan minä en ole niitä löytänyt netistä.Kun EU:n varroaryhmä sai työnsä valmiiksi 2006, sen jälkeen muut maat ovat testanneet työn tuloksia omissa olosuhteissaan.

Harrastelijatasolla on käsittämätön sekamelska eikä sille voi mitään. Ei siinä järki paljon päätä pakota.
Tunnen hoitajia foorumeilta, että vaikka tyypeille selittää 5 vuotta jotain asiaa, niin ei mitään vaikutusta.
-
« Viimeksi muokattu: 20.03.14 - klo:11:40 kirjoittanut Jiihoo »