Kirjoittaja Aihe: Luomumehiläishoitoseminaari to 20. maaliskuuta klo 17, Riihimäki  (Luettu 7090 kertaa)

marikoistinen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 226
    • Profiili
Aika: 20.3.2014-20.3.2012
Paikka: Riihimäen lukion auditorio, Koulukatu 5
Seminaari torstaina 20. maaliskuuta klo 17 - 20.30

Seminaarissa käydään läpi luomumehiläishoidon nykytila, säännöt ja kokemuksia luomutarhaamisesta.

Puhumassa ovat mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä sekä luomutarhaajat Pekka Paajanen ja Pekka Peltotalo.

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Seminaariin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Lisätiedot: Ari Seppälä, 040 730 0015, ari.seppala(at)hunaja.net

http://www.mehilaishoitajat.fi/tapahtumat/?x118457=1050060

Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1211
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Saatteko aikaan etävideoyhteyden pitkämatkalaisia varten?

jger

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 202
    • Profiili
Tai tallenteena ladattavaksi.
-- Juha

marikoistinen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 226
    • Profiili
Katsotaan, onnistuuko jonkinlainen video (suora tai nauhoite) tuosta. En vielä lupaa, mutta olisihan se kiva!

velimikko

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 33
    • Profiili
Napakka kooste vasta hyvä olisi.

marikoistinen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 226
    • Profiili
Tein eilisessä seminaarissa muistiinpanoja suoraan SML:n Facebook-ryhmään (https://www.facebook.com/groups/hunaja)

Tässä samat muistiinpanot tännekin, niin ovat laajemman joukon saatavilla ja helpommin löydettävissä. Nämä eivät siis ole mitkään napakat, saati täydelliset muistiinpanot, vaan seminaarissa vapaasti kirjoittelemaani tekstiä. Se voi siis sisältää esim. väärinymmärryksiä.
(Kuvasin jonkin verran myös videota, mutta en laita sitä suoraan nettiin, vaan editoin. Kunhan video on valmis, niin ilmoittelen.)

Ari Seppälä aloittaa kertomalla Suomen mehiläishoidon viimeisimmästä 30 vuodesta.

Tarhaajien määrä kävi huipussaan 1990. 1980-luvulla alalle tuli paljon uusia tarhaajia: silloin kursseilla oli selvästi enemmän heitä, jotka olivat kiinnostuneet nimenomaan siitä, miten paljon hunajantuotannolla tienaa. Vaikka SML:n jäsenten määrä tipahti 1990-luvun alussa, ja jäsenmäärä laski vuoteen 2010 asti, niin pesämäärät eivät laskeneet samalla tavalla.

Pesien määrässä kaksi huippua: 1990 ja 2006.

JOukossa on yksi talvi, jolloin kolmasosa pesistä kuoli (2002-2003). "Jos samalla tavalla kävisi nyt, niin siitä nousisi iso kohu. Silloin vielä ei isokaan mehiläispesien kuolema kiinnostanut alan ulkopuolella."

Laskut ovat aina tulleet hyvien satovuosien jälkeen. NOusut lähtevät hunajapulasta ja hinnan tuotannosta. Esimerkiksi pari hyvää satovuotta aiheutti sen, ettei hunaja mennytkään kaupaksi.

Uusi nousu alkoi 2012. On paljon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet mehiläishoidosta. Ala on selvästi muuttumassa. Mutta vielä saa tulla paljon porukkaa, jotta päästään SML:n huippuvuosien jäsenmääriin (yli 4 000 jäseneen).

Pesämäärä on jäänyt 40 000 tienoille. Varsinaista ylituotantoriskiä ei ole, koska sadon pitäisi olla tällä pesämäärällä todella hyvä.

Mehiläishoitajien liittojen jäsenmäärien nousu näkyy oikeastaan kaikkialla Euroopassa. Esimerkiksi Tanskassa kasvu on ollut vielä voimakkaampaa.

Luomutarhaajien vuonna 2013: 57 tarhaajaa, 4116 pesää. Vuonna 2009: 26 tarhaajaa, 2815 pesää.

Osittain kyse on ideologisesta valinnasta, osalla paremmasta hunajan hinnasta, osalla jostain muusta.

Luomutarhaajia on enemmän mm. P-Karjalassa (1100 luomupesää) ja Keski-Suomessa (1428 luomupesää).

Muissa pohjoismaissa luomutarhaus on vähäisempää. Tanskassa on enää yksi luomutarhaajaa. Siellä luomusäännöt ovat niin tiukat, ettei löydy tarhapaikkoja.
Norjassa 21 tarhaajaa.
Ruotsissa 42 Krav-tarhaajaa (Ruotsissa mehiläistarhaajia noin 10 000, joten tarhaajien määrään suhteutettuna luomun määrä selvästi Suomea pienempi).

75 prosenttia tarhaajista: alle 15 pesää.
Suomessa on poikkeuksellisen isoja tarhauksia verratuna moniin muihin Euroopan maihin. Meillä on yli tuhannen pesän tarhaajia, mutta esim. Norjassa ja Tanskassa ei ainuttakaan.

Pesistä 27 % yli 65-vuotiailla.

HUnajan hinta nousi 2013. Pakkaamoiden hinta nyt 4,7 - 5 euroa riippuen määristä ja maksuaikataulusta.
Peruspurkin suoramyyntihinta 5 euroa tai monin paikoin ylikin. Alennusmyynnille ei ole mitään järkevää syytä.

Valikoimissa on tapahtunut suuria muutoksia. S-ketjussa jopa neljä ulkomaista luomuhunajaa hyllyssä.
Paljon uusia ulkomaisia merkkejä, mm. Tanskassa pakattua, eri puolilta maailmaa tulevaa hunajaa. Sen kautta hyllyssä näkyy halpaa ulkomaista hunajaa, ja hintakilpailu on kovaa.
Kotimaiset vähentyneet.

Kotimainen hunaja kulkee yhä enemmän suoramyynnin kanssa. Seppälä veikkaa, että valtaosa luomuhunajan tuottajista myy hunajansa ilman vähittäiskauppaa.

Monet merkit ja tuottajat poistuvat kaupoista kevään aikana hunajapuutteen vuoksi.

Pekka Paajanen (Lahtisen vahavalimo) on ollut pari vuotta luomutarhaaja.
Hänellä luomu kiinnosti paremman kannattavuuden vuoksi. Aluksi kuitenkin arvelutti luomusäännöt ja puukaluston puute.

Keväällä 2012 Paajanen myi tavanomaiset pesät pois. Heinäkuussa hän osti 30 luomupesää tilalle.
Suosittelee kuitenkin muille siirtymäajan käyttöä, on paljon helpompaa.

Kesällä 2013 tehtiin 50 jaoketta. Tänä keväänä 75 pesää hengissä. Tämän kesän tavoite tehdä 70 - 100 jaoketta. Pesämäärää ei silti haluta kasvattaa yli 200:n.

Paajanen linkoaa pienet erät itse, isot erät rahtina. HUnajalinkoomo vuokrataan syksyllä yhdeksi tai kahdeksi päiväksi.
"Ei kannata investoida omaan linkoomokalustoon."

Myös hunajan pakkaus on ulkoistettu.

"On säästynyt paljon rahaa, kun ei ole investoitu rakennuksiin eikä kalustoon."

Sopimus Osuuskauppa Hämeenmaan ja muutaman muun jälleenmyyjän kanssa.
"Enemmänkin olisi saatu myytyä, eikä ole tarvinnut markkinoida."
"Tavoite on nostaa jalostusastetta (esim. pienempiä purkkeja) ja saada kilohinta nousemaan selvästi."

TAvallisen ja luomuhunajan ero noin 2 e/kg.
"Ero on mielestäni liian pieni, sillä joudun maksamaan sokerista ja ostovahasta selvästi enemmän. Samoin luomutarkastus maksaa vuosittain."
Paajasen mukaan kannattavuus on samalla tasolla tavanomaisen mehiläishoidon kanssa.

Luomutarkastukset ovat menneet hyvin: tällä alueella on ollut mukavia tarkastajia. Kirjanpito on tarkkaa.

Eri ELY-keskusten välillä on suuria eroja sääntötulkinnoissa.

Paajanen aikoo jatkaa luomutuottajana.
"Hinta ei heilahtele satotasojen mukaan niin paljon kuin tavallisen hunajan."
Keskisatoa pyritään nostamaan yli 50 kilon.
Talvitappioiden minimointi: tällä hetkellä nelinkertainen punkintorjunta. EKM-tarkastukset vuosittain.
Mehiläiskanta halutaan pitää terveenä, koska terveet pesät tuottavat hunajaa.

Hunajantuotantotavoitteena on noin 10 000 kilon vuosisato.

Hunajatuotteistaminen on menossa parhaillaan: uusia, pienempiä purkkeja. Lisäksi uusia jakelukanavia on suunnitteilla.
Tätä kautta kilohinnan nousu 15 euroon, jopa 20 euroon.

 Tauon jälkeen jatkaa taas Ari Seppälä: mitä on luomumehiläistuotanto.

Luomuun liittyy tietysti myös mm. elintarvikkeiden tuotanto mahdollisimman pienellä ympäristörasitteella. Oleellista on virallinen tuotannon valvonta ja luomusäännöt.

Vaikka säännöt ovat SUomessa samat, niin tulkinnat voivat vaihdella paikkakunnittain.

Luomussa mehiläistarhaukselle sopiville satoaluille on tarkat kriteerit. Mehiläisten lääkinnässä ei käytetä keinotekoisia lääke- ja torjunta-aineita (esim. oksaalihappo on sallittu: keinotekoisuus tarkoittaa sitä, ettei ainetta esiinny luonnossa).

Mehiläiset ruokitaan luomulaatuisella ruualla.
Pesissä käytetyn vahan tulee olla luomulaatuista.

 Luomutuottajaksi hakeutuminen lähtee hakemuksella ELY-keskukselle helmikuun loppuun mennessä. Tuotannolle tehdään alkutarkastus. Tila merkitään luomurekisteriin, ja siirtymäaika on yksi vuosi.

Keskeistä on hoitosuunnitelma. Se on tärkeä paperi, jonka mukaan toiminta menee. Kun jotain on kirjattu, niin sen mukaan toimitaan. Joten kannattaa miettiä, mitä siihen kirjoittaa.

"Luomusysteemi menee ennen kaikkea papereiden kautta. Ei tuotteista oteta yleensä esimerkiksi näytteitä."

Yleistasolla vaaditaan kartta tarhapaikoista, kuvataan mehiläishoitoyksiköt ja toiminta; miten hoidetaan; miten muistiinpanot tehdään.
Muistiinpanojen helppouteen kannattaa panostaa: tarhavihko kertoo hoidosta, laskutus myynnistä.
Vältä kaksinkertaista työtä!

Pesäkohtaiset muistiinpanot: tarhat ja sijaintipaikka, tunnistemerkintä joka pesässä, hoitotoimenpiteet, lisäruokinnat

Varastokirjanpito: hunajavaraston muutokset, vahan ja sokerin osto, käyttö ja myynti
Emojen ja pesien osto ja myynti

Lääkekirjanpito: ostetut lääkkeet, lääkkeiden säilytyspaikka. KÄytetyt lääkkeet (luomuhoidossa saa käyttää lääkkeitä, mutta sitten hunajaa ei saa myydä vuoteen luomuna).

Yleisökysymys: Onko tavallisessa mehiläishoidossa lääkintä sallittu?
Kyllä on (esim. EKM-tapauksissa). Mutta neuvonnassa ja alan yleisenä tahtona on se, ettei pesiä lääkittäisi.

Tarhaaja ei voi tuottaa sekä tavanomaista että luomua (mutta voi tuottaa luomupesien tekemää hunajaa, joka ei ole luomua: eli esim. pesät viedään pölytystarkoitukseen jonnekin alueelle, jota ei hyväksytä luomusääntöihin).

Ari korostaa, että jos luomusäännökset tuntuvat hankalilta, niin ei kannata ryhtyä luomutuottajaksi. On hyväksyttävä nämä säännöt ja elettävä niiden mukaan.

"Iso luomuhunajien kriitikkojoukko ovat tavallisen hunajan tuottajat."

Nyt täällä nousi luomuhunaja ja kuluttaja -keskustelu. Eli siis sitä, että tajuaako kuluttaja, mitkä ovat luomuhunajan taustat jne.

Mehiläisten lisäys pitää tehdä ensisijaisesti omista mehiläisistä. Jos ostetaan, niin ensisijaisesti luomupesiä. Tavallisia mehiläisiä tai emoja voi ostaa alle 10 % mehiläismäärästä /vuosi. Siirtymäaika.

Mehiläistahojen sijainti:
EU:n mukaisesti satoalue on kolme kilometriä tarhalta. Satoalue, joka pääasiassa luonnonkasveja, luonnonmukaisesti tai ympäristötuen ehtojen mukaan viljeltyjä kasveja.
"Suomessa ei ole pistettä, jossa tämä ehto ei täyttyisi. Esim. lähes kaikki viljelijät saavat ympäristötukea."

Kuuden kilometrin varoalueella ei hyväksytä sokeritehtaita, kaatopaikkoja ja teitä, joilla on yli 6000 ajoneuvoa/vrk (esim. Helsinki-Tampere). Tämä etäisyys teihin on suomalainen erikoisuus. Tällä kriteerillä suljetaan taajama-alueita pois luomusta. Esim. Saksassa voi tuottaa luomuhunajaa moottoritien varrella. Suomen säännöillä olisi Saksassa vaikea löytää alueita..
TAnskassa taas luomuhunajan tuotantoon eivät käy ympäristötuen alaiset pellot. Vain saarista löytyy paikkoja, joista löytyy luomumehiläiskriteerit täyttäviä tiloja.

Nyt on keskusteltu siitä, voiko tavanomainen marjatila kuuluu luomuhunajaehtojen alle. P-Karjalan ja Hämeen ELY-keskukset tulkitsevat, että ei voi olla. Muut ELY-keskukset ilmeisesti ovat sitä mieltä, että kys. marjatilat ovat luomutuotannossa alueella.

Mehiläisten ruokinta: ensisijainen tavoite, ettei mehiläisiä ruokita. Seppälän mukaan mehiläisten talveuttaminen hunajalla on huomattavasti hankalampaa kuin talveuttaminen sokerilla. Hunaja tuottaa mehiläisille ongelmia.

Siitepölyruokinta ja siitepölykorvikkeen ruokinta on kielletty.

Tautien ennaltaehkäisy on samaa kuin normaalissa mehiläishoidossa.

Varroan torjunnassa tavanomainen mehiläishoito ja luomutarhaus ovat lähestyneet toisiaan.

Luomussa emon siipien typistys on kielletty, mutta vanhan kuningattaren saa tappaa uutta annettaessa.
Mehiläisten tuhoaminen kennoihin tuotteita kerättäessä on kielletty.
Kuhnurisikiöitä saa poistaa varroan torjumiseksi.
Emojen keinosiemennys on sallittu.

Pesälaatikoista: talveutusosastojen tulee olla pääosin puuta tai vaneria. Styroxpesiä saa käyttää hunajaosastoina ja parituspesinä.

Pesiä saa käsitellä sisältä vain luonnonaineilla.

Pohjukevahan tulee olla luomulaatuista. Jos tällaista ei ole markkinoilla, niin anomuksesta voi saada luvan käyttää kuorimavahasta tehtyjä pohjukkeita.

"Jos luomutarhaus tuntuu liian helpolta, niin sitten kannattaa lähteä biodynaamiseksi viljelijäksi." Tällöin kaikkien luomuehtojen täyttämisen lisäksi mm. käytetään preparaatteja. Emonkasvatus on kielletty. Sulkuristikon käyttö on kielletty. Sikiöalassa ei saa käyttää pohjukkeita. Hunaja on pakattava heti linkouksen jälkeen lasi- tai metallipurkkeihin.

Viimeisimpänä Pekka Peltotalo kertoo omasta luomutarhauksestaan.
Taustalla mm. parempi hinta ja lintujen aiheuttamat vahingot kevytpesillä: pakotti siirtymään puupesiin.

Seppälä mainitsi, että kun linnut kerran oppivat tietyssä paikassa hakkaamaan reikiä pesiin, niin ne tekevät sitä vielä puupesiinkin, mutta ongelma tuntuu vähenevän vuosien aikana.

Peltotalon toteaa, että puupesäkalustoa oli jo valmiiksi varastossa. Varroan torjuntamenetelmät olivat ennestään samat, kuin mitä luomussa vaaditaan. Suurin osa tarhoista sopi heti myös luomutarhaukseen.

Peltotalon siirtymäaikaa oli 2011, ensimmäinen luomusato 2012.

"En voi olla erityisen ylpeä luomuhunajani myyntihinnoista, mutta jonnekin se kaikki hunaja on saatava myytyä. Vanhalle asiakkaalle hinnan nostaminen on aika vaikeaa."

Muistutukseksi, että Peltotalosta Agronomiliiton lehdessä juttu: http://www.hunaja.net/@Bin/909414/Alimenta05-13.pdf

marikoistinen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 226
    • Profiili
Nyt YouTubesta voi katsoa (tai ehkä ennemmin kuunnella, ei tuossa niin paljon katseltavaa ole!) Ari Seppälän luennoista videota http://www.youtube.com/watch?v=9Z8K5cT__Ec&feature=youtu.be
Toivottavasti ääni sentään kuuluu!

Video ei siis sisällä edes kaikkea Arin puhumaa, mutta pääosan.