Kirjoittaja Aihe: Krainilaisen rodun edut ja haitat  (Luettu 18608 kertaa)

TiinaA

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
    • Profiili
Krainilaisen rodun edut ja haitat
« : 26.02.14 - klo:17:03 »
Koetin tuossa etsiä tietoa kirjoista mm. Mehiläishoitoa käytännössä, Mehiläishoitajan käsikirja, Mehiläisten hoito ja Matalakehäisen mehiläispesän hoito, mutta kaikissa kirjoissa krainilainen rotu oli lähinnä vain sivumaininta. Googlekaan ei suuresti valaissut minua asiassa. Elikkä voisiko joku krainilaisiin perehtynyt hieman jakaa tietoaan? Lähinnä kiinnostaa krainilaisen rodun erot verrattuna italialaiseen.

Petterix

  • Vieras
Vs: Krainilaisen rodun edut ja haitat
« Vastaus #1 : 26.02.14 - klo:20:29 »
Kolme vuotta olen pitänyt krainilaisia ja italialaisia kuusi vuotta. Olen siirtymässä Krainilaiseen kokonaan. Minulle merkitsevää on se että kraineista olen saanut lingottavaa hunajaa selvästi aikaisemmin. Rodussa on lauhkeita ja vähemmän lauhkeita kuten varmaan muissakin. Parveiluherkkyyttä en ole huomannut enempää kuin italialaisessakaan vaikka siitä moni varoittelee. Talvehtii ehkä keskimäärin pienempänä joukkona vaikka isojakin talvehtivia yhdyskuntia on, keväällä aloittaa aikaisemmin kuin italialaiset.Näppituntuma kraineissa on minulle parempi. Jotain henkimaailman hommia ilmeisesti. Kraineilla on myös hallittu kaaos kakuilla. Sikiöosastossa on useilla kakuilla hunajaa, siitepölyä ja sikiöitä. Helppo tehdä esim. 2 kakun parituspesiä kun ottaa vain yhden kehän ja pohjuke sille seuraksi. Italialaisesta tämmäisiä kehiä joutuu välillä oikein etsimään. Kokonaissadot kummallakin rodulla suurinpiirtein samat. Aloitin krainit ostamalla mehiläistalosta ensimmäiset yhdyskunnat. Viime vuonna tuotin itse Sloveniasta kuningattaria luomutuotannosta ja tulevana keväänä tulee lisää emoja. Krainin kasvattajat ovat melko vähissä Suomessa joten ongelmana on saada emoja jollei itse kasvata. Siinä nyt alkuun omia kokemuksia eroista.

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Krainilaisen rodun edut ja haitat
« Vastaus #2 : 26.02.14 - klo:23:32 »
.
Allekirjoitan tuon mitä Petterix sanoo.

Krainilla on aikainen kehitys, ja se johtuu siitä, että kraini jättää talvivarastoon siitepölyä. Italialainen syö siitepölyvaraston loppuun elokuussa ja siksi sillä on talvehtijoiden määrä isompi.  Kun aloin syöttää keväällä siitepölyä pesille, krainit sekä italialaiset kehittyivät yhtä nopeasti.

Minulla oli kraineja 10 vuotta eli koko 90-luvun. Emojen saanti oli hankalaa koska laatu oli kirjava.

Lopuksi luovuin kraineista koska ne parveilijat kovasti ja väärään aikaan. Kun piti munia pääsadon kerääjät, ne alkoivat reistata parvien kanssa eikä valeparvet eikä harhautuset oikein pysäyttäneet niitä. Yksi kanta alkoi parveilla jo toukokuun puolella.

Italialainen alkaa parveilla vasta kesäkuun lopulla kun pääsato on alkanut.

Mutta kyllä italialisetkin osaavat parveilla, kun parveiluhalu pesiytyy tarhaan. Mutta se on helpommin hallittavissa.


Petterix

  • Vieras
Vs: Krainilaisen rodun edut ja haitat
« Vastaus #3 : 27.02.14 - klo:07:46 »
Oman kokemuksen mukaan kraineilla pitää osastojen lisäyksiä hieman ennakoida, tällä saadaan parveilu pidettyä kurissa. Jos pesä näyttää täydeltä niin silloin on jo kiire. Mulla on semmoinen pohja jossa on 3cm korkeutta ja takalistan saa irti. Sieltä on helppo katsoa lisätilan tarve. Italialaiset voi antaa lisääntyä pohjaan kiinni mutta kraineille pitää antaa lisätilaa kun kehien alareunasta alkaa näkymään mehiläisiä. En tietenkään tarkoita että krainit ovat parveilemattomia mutta eivät ole italialaisetkaan. Harmi että krainit ovat niin selvässä vähemmistössä suomessa, johtuukohan entisaikojen rajuista parveiluhaluista vai mistä. Kannattaa kokeilla niin sittenhän sen tietää. Ja kukas nyt tummista ja tulisista ei pitäisi  ;).

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Krainilaisen rodun edut ja haitat
« Vastaus #4 : 27.02.14 - klo:09:05 »

Kyllähän krainilaisten parveiluinto mainitaan jokaisessa rodun selostuksessa.  Englanniksi rotu on Carniolan.

Parveilu on mehiläisen tapa lisääntyä, ja se on ihan normaalia joka ikiselle elukalle ja elämän tarkoitus.  Parveilumattomuus on ihmisen aikaansaama ominaisuus mehiläisessä.

Mulla on 40 v kokemus  italialaisesta ja 10 v kokemus krainista. Ainakin mulle se kokemus riittää. Mutta sen voi sanoa että italialainen mehiläinen on parantunut 40 aikana huimasti. Suuri parannus syntyi myös siitä kun pohjoismaalainen kuoli sukupuuttoon 25 v sitten eikä enää risteytynyt kenenkään kanssa.

Kun pohjoismaalainen kuoli pois, Kraini otti se paikan välittömästi. Jalostettu kraini on todella kiltti hoitaa.

Jos ajatellaan aloittelijaa, ensimmäiseksi hänen pitää oppia mehiläisen luontainen tapa elää ja kehittyä vuoden mittaan. Parveilu on aloittelijan painajainen koska se ainokainen pesä voi yllättää ja häviää taivaan tuuliin.   Italialaisen kanssa on helpompi tulla toimeen
´
Se on selvä että tilan puute panee joka ikisen pesän parveilemaan, mutta paljon tilaa ei varsinaisesti estä parveilua. Jos pesällä on parveiluvaistot tallella, niin sehän parveilee.

Mikä tahansa pesä on sellainen että jos toukokuun alkupuolella pesälaatikko on täynnä sikiöitä, kesäkuun alussa saakin lisätä uuden laatikon joka viikko.  Minun alueella kun voikukka lopettaa 10.6, sitten mehiläiset ovatkin lähes työttömiä juhannukseen asti, eli 2-3 viikkoa. Jos vielä sataa niin parveilu on taattu.  Sen kanssa on vaan tultava toimeen. Siiven katkaisu emolla ennen parveilukautta ja sitten valeparvi kun emokennoja ilmestyy pesään. Ei sen kummempaa.

Onko parveilu hoitajan vika....No ei tokkiisa. Se on mehiläisen luontainen ominaisuus.

50 v sitten äijät väittivät että oikea pohjoismaalainen rotu ei parveillut, vaan nummimehiläinen pilasi rodun. Katin kontit.
Totta kai kotieläimetkin lisääntyvät ja ne pistävät hoitajaansa, koska ne suojelevat pesäänsä. MInä en tunne ketään joka olisi silloin jalostanut pohjoismaalaista mehiläistä. Siten tuli itku kun ne loppuivat Suomesta.



Jiihoo

  • Vieras
Vs: Krainilaisen rodun edut ja haitat
« Vastaus #5 : 27.02.14 - klo:09:10 »
.
Muistan sellaisen tapauksen, oisko 20 v sitten.  Mehiläishoitoliitolla oli testitarha. Siellä oli tarkoitus jalostaa emoja ja myös testattiin eri kantoja. Eräässä testissä eestiläinen krainirotu oli kaikista huonoin. Joku toinen krainikanta voi ottaa kärkisijan.

Kun katsoo Itä-Euroopan mehiläispesiä, ne ovat todella pieniä, ihan niin kuin meillä 50 v sitten. Onko pesä 2:lla osastolla vai 6:lla osastolla, onhan siinä huima ero.

50 v sitten 2 osaston hoitoon tottuneet yrittivät laittaa moderneja emoja noihin pikkupesiin, mutta emohan täytti pesän toukilla 2 viikossa. Tuohon aikaan oli myös olkipesä yleinen. Kesäksi pesään laitettiin 15 kg hunajalaatikkoa ja se oli siinä koko komeus.+ kaksi parvea.

Luulen että osa krainikannoista tulee vieläkin tällaisista perusoloista ja sellainen kanta käyttäytyy ihan eri tavalla kuin 6 osaston italiaano.

« Viimeksi muokattu: 27.02.14 - klo:09:15 kirjoittanut Jiihoo »

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Krainilaisen rodun edut ja haitat
« Vastaus #6 : 27.02.14 - klo:09:21 »
.
Kraini-rodun syntysijoilla on tällaista hoitoa.(Slovenia)




Pesä aukaistaan takaa mökin sisältä


Petterix

  • Vieras
Vs: Krainilaisen rodun edut ja haitat
« Vastaus #7 : 27.02.14 - klo:09:23 »
En toki tarkoittanut että kun tilan annon ennakoi niin se on avain parveilemattomuuteen. Krainit aloittavat kokemukseni mukaan parveilun herkemmin jos tilan annossa myöhästyy. Tietysti on monia muitakin syitä kuten Jiihoo mainitsi.

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Krainilaisen rodun edut ja haitat
« Vastaus #8 : 27.02.14 - klo:09:44 »
.
10 vuotta sitten aloitin pesien lämmittämisen sähköllä. Tämä lienee syy että italialaiset pesät ovat parveilleet enemmän kun krainilaiset. Sähköllä ja valkuaissyötöllä saan pesät 15.6. mennessä 4:lle ja 5:lle osastolle. Kun siihen aikaan on kukintakatko luonnossa, parveiluhalua ei estä mikään.


Iltamehi

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 68
    • Profiili
Vs: Krainilaisen rodun edut ja haitat
« Vastaus #9 : 04.08.14 - klo:21:55 »
Välimietintöä kraineista.

Katsoessani vaakapesä tuloksia niin mitenkäs se tuolla pohojanmaalla ja siitä keskisuomeen. Siellä hirmu sadot Oliko olosuhteet suotuisat?. Sata kiloo pesän ylittäessä niin rotu onkin italiaano.

Taidan hankkia krainien tilalle italialaisia.

Entäs sitten? Pitääkö pesälle valaa simentti anturat notta pysyy pystyssä se torni? Ja häätyykö hankkia hiiappi nostovälineeksi?
Kovat rasvat ja kolesteroli ei ole sydärien syy vaan sokeri.

Hyrra

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 79
    • Profiili
Vs: Krainilaisen rodun edut ja haitat
« Vastaus #10 : 05.08.14 - klo:07:54 »

50 v sitten 2 osaston hoitoon tottuneet yrittivät laittaa moderneja emoja noihin pikkupesiin, mutta emohan täytti pesän toukilla 2 viikossa. Tuohon aikaan oli myös olkipesä yleinen. Kesäksi pesään laitettiin 15 kg hunajalaatikkoa ja se oli siinä koko komeus.+ kaksi parvea.


Tämähän oli aikoinaan ainoa "oikea" tapa, 30 kg hunajaa oli paljon ja siitä saaduilla tuotoilla oli merkitystä. Samalla parvien kautta lisättiin pesiä ja se joka sai paljon parvia aikaan oli hyvä hoitaja, nykyään huono, näin ajat muuttuu.

Itse hoidan italialaisia, mitä nyt saan lahjaksi kraineja joka vuosi kun niitä on tällä alueella valtaosa tarhauksista. Emonkasvatus täällä ei onnistu, kun Nuuterolaisten jälkikasvusta tulee ristiverisiä mulatteja. Paritustarha siirtyikin sitten aikanaan 100 km länteen, mars mars.Tänä kesänä mulatit tosin keräsivät parhaiten ja olivat selkeästi rauhallisempia, tää on kummallista.
Krainit ei menesty mulla; "italialainen hoitotapa" ei toimi niillä. Mutta kyllä kraini pelaa, onhan sitä kuitenkin paljon tarhattavana. Pohjolan tummaan ei sitten kannata sotkeutua; törmäsin niihin pari vuottasitten ja oli ne aika velikultia ja tässä ei ole mitään positiivistä pohjavirettä.

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Krainilaisen rodun edut ja haitat
« Vastaus #11 : 05.08.14 - klo:08:03 »
.
Silloin kun aloitin, kukaan ei puhunut mehiläisten määrästä suhteessa laitumiin. Minulla oli naapurina 7 hoitajaa 1 km säteellä. Siihen aikaan mulla oli kaukasialaisia mehiläisiä.Kesäkuussa tuli hunajaa ja heinäkuussa ei mitään. Aloitin siirtohoidon, mutta meni  25 vuotta ennen kuin elämä opetti että laitumista se hunajasato syntyy. Siihen asti selitin sään vaihteluilla satoerot. Kiusallista oli, että italiais-pohjousmaalaiset jättipesät olivat parhaita tuottajia.

Rotu ei hirveästi ratkaise vaan se kanta, miten se on jalostettu. Kaikkea löytyy.
« Viimeksi muokattu: 05.08.14 - klo:09:34 kirjoittanut Jiihoo »

Sigge

  • Vieras
Vs: Krainilaisen rodun edut ja haitat
« Vastaus #12 : 17.04.15 - klo:11:14 »
Onko kokemuksia miten krainilainen toimii alkukesän kaksiemokuntana? Johtaneeko satavarmasti parveiluun...

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Krainilaisen rodun edut ja haitat
« Vastaus #13 : 17.04.15 - klo:12:07 »
.
Nykyiset emot munivat niin hyvin yksinkin, että en ymmärrä mihin kaksiemokuntaa tarvitaan.
Se hankaloittaa pesien tarkastusta.

Jos kunnat ovat liian pieniä, kannattaa hankkia paremmin munivia emoja. Varroa ja nosema pienentävät talvipalloja, mutta 2emokunta ei ole lääke siihen.


Sigge

  • Vieras
Vs: Krainilaisen rodun edut ja haitat
« Vastaus #14 : 17.04.15 - klo:17:53 »
.
Nykyiset emot munivat niin hyvin yksinkin, että en ymmärrä mihin kaksiemokuntaa tarvitaan.
Se hankaloittaa pesien tarkastusta.

Jos kunnat ovat liian pieniä, kannattaa hankkia paremmin munivia emoja. Varroa ja nosema pienentävät talvipalloja, mutta 2emokunta ei ole lääke siihen.

Tarkoituksena jakaa pesää kesäkuussa, kaksiemokuntaa tekisin toukukuussa tuontiemolla ja näin yläpesä saisi alapesän lämmön hyödynnettyä. Eli tekisin tavallisen jaokkeen mutta emopesän päälle.