Kirjoittaja Aihe: Tutkimus mansikan saamasta pölytyshyödystä Saksasta  (Luettu 7217 kertaa)

marikoistinen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 226
    • Profiili
Göttingenin yliopiston sivuilla mansikan mehiläispölytystä käsittelevä tutkimus: http://ediss.uni-goettingen.de/handle/11858/00-1735-0000-000E-0B5D-6

"Bee pollination strongly increased the commercial value of strawberry fruits across all varieties by producing well shaped fruits with higher weight. It further elongated the shelf live of strawberries from most varieties, which was calculated from firmness values. Bee pollinated fruits had a more intense red colour and lower sugar-acid-ratios in most varieties. In general, effects differed between varieties, but with mostly similar directions. These results give a positive reply on the questions wether bee polination benefits commercial value and post-harvest quality of strawberries and the differences between varieties."

Eli siis mehiläispölytys tuotti paitsi huomattavasti enemmän ja paremmanmuotoisia mansikoita, niin myös mm- parempaa väriä.

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Tutkimus mansikan saamasta pölytyshyödystä Saksasta
« Vastaus #1 : 18.01.14 - klo:09:08 »
.
Tällainen löytyy Suomesta vuodelta 2011,


MEHILÄISTEN (Apis mellifera) KUKKAVIERAILUT MANSIKALLA
(Fragaria x ananassa) JA VADELMALLA (Rubus idaeus) SEKÄ
KUKKAVIERAILUIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

 114 sivua

Aino-Maija Mustalahti
Maisterintutkielma
Helsingin yliopisto
Maataloustieteiden laitos
Kasvintuotannon biologia,
mehiläistalous
28.2.2011

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26478/Gradu_Aino_Maija_Mustalahti_2011.pdf?sequence=1

Havainnot kerättiin kuudelta eri tilalta Sisä-Savosta kesällä 2007. Kukkavierailuja laskettiin
mansikan ja vadelman kukinnan aikana erilaisissa sääolosuhteissa, eri kellonaikoina ja eri
etäisyyksillä mehiläispesistä. Kukat valittiin satunnaisesti, ja valintaperusteena oli kukan
avonaisuus. Tarkkailuaika riippui mehiläisten lentoaktiivisuudesta.
Mansikan koko havaintojakson keskiarvoksi tuli 1,75 käyntiä kukkaa kohti tunnissa.
Vadelmalla vastaava luku oli 4,27, joten keskiarvojen perusteella vadelma oli
houkuttelevampi kuin mansikka. Kasvukauden vaiheella ei ollut eroja vierailuihin
kummallakaan kasvilla, mutta vuorokaudenajan suhteen vierailuja oli enemmän
aamupäivällä kuin iltapäivällä. Lämpötila korreloi positiivisesti vierailutiheyden kanssa
kummallakin kasvilla. Sääolosuhteet rajoittivat havaintojen keräämistä ja kesä oli erittäin
sateinen. Mehiläiset vierailivat kukissa riittävästi haastavissakin sääolosuhteissa niin, että
harmaahometorjunta onnistui.
Vektorilevitystä suunnitellessa, etenkin mansikalla, tulee ottaa huomioon pesien sijoittelu
sekä riittävä lukumäärä. Pesien ravinnontarpeen tulee olla suuri, jotta mehiläiset keräisivät
ravintoa kukista mahdollisimman tehokkaasti. Pesiin voidaan lisätä tarvittaessa avosikiöitä
tai poistaa siitepölyvarastoja ravinnonkeruuaktiivisuuden lisäämiseksi.
Lisätutkimusta tarvitaan pesien sijoittelun, kilpailevien kasvien sekä mansikkalajikkeiden
houkuttelevuuden vaikutuksesta vierailutiheyteen. Suomalaisten mansikkalajikkeiden meden
sekä siitepölyneritystä olisi myös hyvä selvittää.

.
« Viimeksi muokattu: 18.01.14 - klo:09:11 kirjoittanut Jiihoo »

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Tutkimus mansikan saamasta pölytyshyödystä Saksasta
« Vastaus #2 : 18.01.14 - klo:09:29 »
.
Tässä australialainen tutkimus mansikan pölytyksestä muovihuoneessa mehiläisillä

http://www.agric.wa.gov.au/PC_95011.html?s=1001

Greenhouse pollination: Honey bees actively foraged on strawberry flowers in greenhouses where 53% collected pollen, 0.6% collected nectar. Over 10 days their nest weight declined by 21.5% (2 kg) (Ref. 1). A density of 10 000 to 15 000 field bees are required for every 1000 m2 of plastic tunnel or glasshouse (Ref. 2).


The average percentage of malformed fruit was reduced from 32% to 13% after using honey bees, the total number of fruits increased by 8% (Ref. 10).

Elikä 1000 m2 pölyttämiseen tarvitaan 1-0,5  langstroth laatikollinen mehiläisiä.

**********

10 000 mehiläistä on noin 5 kakun jaoke. Sikiöitä pitää olla jotta mehit keräävät siitepölyä.
Pesä laihtui  22% kymmenessä päivässä (paino)-

Eri mansikkalajikkeet tuottavat erilaisia määriä kelvollista siitepölyä.

Vaikka sadon lisäys ei ollut iso, nettoansioon lisäprosenteilla oli iso vaikutus.
.

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Tutkimus mansikan saamasta pölytyshyödystä Saksasta
« Vastaus #3 : 18.01.14 - klo:09:34 »
.
Espanjalainen mansikkaviljelmä


Jiihoo

  • Vieras
Vs: Tutkimus mansikan saamasta pölytyshyödystä Saksasta
« Vastaus #4 : 18.01.14 - klo:09:50 »
.

omia kokemuksia jatkuvasatoisista

Itse olen kasvatellut jatkuvasatoisia mansikoita ehkä 20 vuotta kotikasvihuoneissa.

Muovihuoneessa on se ongelma, että kun tuuli räppää kattoa, kondensoitunut vesi kastelee kaiken aikaa huonetta.

Jossain vaiheessa satoni tuhoutui 90% kun käytin lahoavaa istutuspohjaa. Se sisälsi valmiiksi harmaahomeen.


Parina vuonna olen käyttänyt  kasvihuoneturve + savi+kanankakka -yhdistelmää ja sen jälkeen mansikan täyslannos (kastelulannos) Ruukkujen pitää olla isoja, ainakin yli 5 litraa ja mieluummin 15 litraa.

Erilaisia jatkuvasatoisia on minulla ollut yli 10 sorttia. Niissä on iso ero maussa ja satomäärässä. Syksyllä on sitten noussut pari lajiketta ylitse muiden koska ne kasvattavat raakileita hyvin viileässä.
Mansikat eivät talvehdi kylmässä kasvihuoneessa. Tuho on 100%.

.Noin 20 v sitten kun kasvatin jatkuvasatoisia, lajikkeet lopettivat raakilekasvun jo elokuussa. Nykyiset lajikkeet kasvavat ihan pakkasiin asti, ja jonkun marjan saa suuhun marraskuussakin.

Ulkona kasvatan jatkuvasatoisia mansikoita 90 litran betonipaljuissa.  2 tainta peittää pian koko pytyn ja kolmas on liikaa. Jopa yksi keskellä riittää, varsinkin jos lajike tekee kukkivia rönsyjä runsaasti. Pytty kannattaa suojat sivusta ettei aurinko kuumenna juuria.. 60-litraista pyttyä on helpompi siirrellä.

Tasamaalla jatkuvasatoisen mansikan pilaantuminen on ollut totaalista.

« Viimeksi muokattu: 18.01.14 - klo:09:52 kirjoittanut Jiihoo »