Kirjoittaja Aihe: Talvipäivät 2015, luentomuistiinpanoja & esitykset, lauantai  (Luettu 6445 kertaa)

marikoistinen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 226
    • Profiili
SML:n Talvipäiviltä kirjoitin ns. liveraportointia SML:n Facebook-ryhmään. Tässä kyseiset tekstit kopioituna: ne eivät ole täydellistä selostusta kaikista luennoista, mutta kuitenkin jonkinlaiset muistiinpanot.

Esitysten materiaaleja on ladattu SlideShare-palveluun: http://www.slideshare.net/hunajanet/ (ei kaikkia esityksiä esiintyjien pyynnöstä)

LAUANTAI

Heikki Hokkanen kertoo esityksessään pölyttäjien biologisesta täsmätorjunnasta.

Ylivoimaisesti eniten on tutkittu mehiläisten käyttöä täsmälevittäjinä. Tarhamehiläisten lisäksi myös muurarimehiläisiä on käytetty sekä pölytykseen että täsmätorjuntaan mm. Italiassa ja USA:ssa. Erakkomehiläiset toimivat esimerkiksi tietyn päärynälajikkeen pölyttäjinä, koska tarhamehiläiset eivät käy kyseisen kasvin kukissa.

Ensimmäinen tutkittu torjuntakohde onmansikan harmaahome v. 1992. Muita kasvitautikohteita: tulipolte omenalla ja päärynällä, rypsin pahkahome, muumiotauti pensasmustikalla ja kirsikalla, omenan tuppilohome.

Suomen pilottihanke käsitteli mansikan harmaahomeen torjuntaa. Harmaahome aiheuttaa vusittain 10 - 20 %:n sadonmenetyksen.
Tutkimuksessa käytettiin kotimaista biotorjuntamikrobia.

Harmaahomeen torjunnassa hyötymikrobi pitää saada kukkaan ennen kuin harmaahome ehtii iskeä. Vaihtoehdot ovat ruiskulevitys tai täsmälevitys mehiläisten avulla. Hokkasen mukaan mehiläisten avulla kyseessä jatkuvaa täsmätörjuntaa, kun taas ruiskutuksessa kyse on kertaluonteisesta hajatorjunnasta.

Hokkasen mukaan ennakkokäsityksenä oli, että mehiläiset eivät juurikaan välitä käydä mansikan kukissa. Todellisuudessa tutkimuksen mukaan mehiläiset vierailevat yllättävän aktiivisesti mansikassa, vaikka lähellä on kilpailevaa kasvustoa.
Levitettävä jauhe leviää mehiläisten mukana tehokkaasti. Jauhe tarttuu mehiläisiin, kun ne lähteävät pesästä. Mehiläisten sisääntulo on eri reittiä, joten ne eivät mene jauheen läpi.

LIsätietoja ja kuvia levittimestä esim. http://www.aasatek.fi/
Aasatek Oy

Tutkimuksen mukaan biologinen täsmätorjunta suojasi marjat harmaahomeelta yhtä hyvin kuin kemiallinen homeentorjunta kaikissa sääoloissa. Biologinen täsmätorjunta tuotti selvästi suuremman kauppakelpoisen sadon kuin pelkkä kemiallinen torjunta.

Hokkasen mukaan biologisen ja täsmätorjunnan avulla saadaan myös mansikan satokauden alkuvaiheessa sadon määrä ylös (eli silloin mansikasta saa myös parempaa hintaa).

Samanlaisia tuloksia on saatu myös muiden maiden tutkimuksista eli tehokasta homeentorjuntaa ja pölytyksen ansiosta suurempi ja laadukkaampi sato.

Lisähyötynä havaittiin, että torjunta paransi marjojen kauppakestävyyttä eli kestivät pidempään homehtumatta rasiassa.
Kimalaispuolen kaupalliset toimijat ovat olleet tehokkaina, esim. Flying Doctors -konsepti. http://www.biobestgroup.com/


Ruotsin mehiläishoidon neuvoja Preben Kristiansen kertoo
Ruotsin talvitappioista ja varroatilanteesta. Kristiansen itse on alunperin tanskalainen, ja hänellä on noin 60 mehiläispesää.

Ruotsissa on 12 000 - 14 000 mehiläishoitajaa. Pesiä on 120 000-150 000. Suurin osa pesistä on E-Ruotsissa.

Ruotsissa on varroaa nyt noin 85 prosentissa mehiläispesissä.

Varroantorjunnassa käytetään pitkälti samoja keinoja kuin Suomessakin: kuhnurikakkujen poistoa, punkkiseurantaa, muurahaishappokäsittelyä, oksaalihappoa.

uotsissa tehdään tietysti myös talvitappioseurantaa. Kristiansen muistuttaa, että mediassa helposti puhutaan mehiläiskuolemista kuin ne olisivat jotenkin uusi juttu.

Ruotsissa on tilastoja vuodesta 1920 alkaen: tappioita on välillä enemmän ja välillä enemmän. Pienimmillää kuusi prosenttia, suurimmillaan 25 prosenttia. Keskiarvo on 13 porsenttia.

Suomen ja Ruotsin talvitappiot seurailevat toisiaan: kun Suomessa on isot tappiot, niin silloin on myös Ruotsissa isot tappiot. Ainakin sään siis täytyy olla yhtenä taustatekijänä. Kun verrataan Ruotsin säätilastoja ja talvitappioita, niin kylminä talvina tappiot ovat suurempia ja tavallista lämpimämpinä talvina talvitappiot ovat pienempiä.

Kristiansen toteaa, että mehiläisten terveydelle on monta uhkaa: ympäristön aiheuttamat ongelmat, kemikaalit, kilpailu ruuasta, taudit ja myös mehiläisten huono hoito (jota tarhaajat eivät mielellään myönnä).

Ruotsin talvitappiot ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syytä siihen on mietitty paljon, ja esim. neonikotinoidit on nostettu esiin. Nyt Ruotsissa on tutkittu neonikotinoidien vaikutusta. Tutkimuksen tulokset julkistetaan lähiaikoina.

Neonikotinoidit eivät näytä lisäävän talvikuolleisuutta. Kristiansen tosin muistuttaa, että hän ei väitä, etteikö neonikotinoideilla olisi merkitystä mehiläisten terveydelle, mutta suoraan talvitappioihin ne eivät näytä vaikuttavan.

Mehiläistarhaajilta kysyttäessä heikot pesät ovat alttiita kuolemaan talvella. Lisäksi tarhaajien mielestä pienen hunajasadon jälkeen on suuremmat talvitappiot.
Tilastot näyttävät myös sen, että jos ei anna tarpeeksi talviruokaa, niin pesäkuoleman riski kasvaa selvästi. Yhteys on myös siinä, mihin aikaan talviruuan antaa: jos antaa talviruuan vasta lokakuussa, niin pesäkuoleman riski kasvaa.

Myös varroalla on osuutensa. Mitä aiemmin varroantorjunta syksyllä tehdään, niin sen vähäisemmät talvitappiot.

Eli talvea ajatellen pesät esim. pitäisi saada vahvoiksi ja niille pitää antaa tarpeeksi talviruokaa. Siis kaksi heikkoa pesää kannattaa yhdistää yhdeksi ja kuningattaren kannattaa olla nuori (maks. 2-vuotias, saksalaistutkimuksen mukaan).

Kristiansen kertoo Euroopan laajuisesta siitepölyyn liittyvästä CSI Pollen -tutkimuksesta http://www.ibra.org.uk/articles/CSI-Pollen

Ruotsista osallistui 70 tarhaajaa. Samassa tarhassa olevat eri pesät keräävät hyvinkin eriväristä siitepölyä. Näytteet määriteltiin värien mukaan. Mitä enemmän värejä, sitä enemmän kasveja, joista mehiläiset keräsivät siitepölyä. Nyt näytteitä analysoidaan, mutta näytteitä on paljon (pelkästään Ruotsista n. 1000), joten analysointi vie aikaa. Keskikesällä pesiin tulee luonnollisesti eniten erivärisiä siitepölyjä.

CSI Pollen -projektiin on siis mahdollista päästä toki mukaan Suomestakin, toistaiseksi täältä ei ole ketään ollut mukana.

Mansikanviljelijä Vesa Koivistoinen kertoo kokemuksistaan mehiläisten ja kimalaisten parissa
. Ensimmäiset kokemukset 1990-luvulla tulivat sattumalta: lähelle tulleet mehiläispesät aiheuttivat sen, että marjat olivat suurempia ja laadukkaampia.

Viimeiset vuodet Koivistoinen on ostanut pölytyspalvelua. Ensin hän osti kolme vuotta mehiläispölytystä. Myös harmaahomeen torjunta Prestop Mixin avulla on ollut käytössä.

Viime vuonna Koivistoinen hanki kimalaisia. "Se oli iso päätös. Paljon oli puheita, että voi olla virheratkaisu, mutta päätin ottaa riskin."

Ensimmäinen ihmetys tuli siitä, että Prestop Mixin kulutus ei ollut sillä tasolla kuin olisi pitänyt. Myöhemmin otettiin yhteyttä toimittajaan: homeentorjunta-ainetta ei kulu, eikä kimalaisia näy mansikoissa. Myös poimijat kommentoivat, että mikä on, kun kukinnoissa ei pörrää mitään.

Vantaan Koivukylän tilalla oli sekä mehiläisiä että kimalaisia. Näin pystyttiin vertaamaan, että mehiläisiä löytyi runsaasti kukinnoista, mutta kimalaiset ovat täysin kadoksissa. Edes kimalaispesien läheisyydessä ei ollut sellaista aktiviteettia, kuin olisi voinut olettaa.

Tavarantoimittajan kautta tuli henkilö tarkistamaan tilannetta siinä vaiheessa, kun kukinta oli jo lopuillaan. Selvisi, että pesien lentoaukot olivat menneet lähes tukkoon siitepölystä. Nyt saatiin kuulla, että lentoaukkoja olisi pitänyt huoltaa paljon aktiivisemmin: kukaan ei ollut tätä ohjeistanut aiemmin.

"Siinä kohdassa tuntui, että markkinamiehet ovat asialla: kasvihuonetuotannossa toimiva tuote tuodaan avomaalle, vaikka avomaa on erityyppistä kuin kasvihuoneet. Oman kokemukseni perusteella olen sitä mieltä, että kimalaiset eivät toimi avomaalla. Olen täysin pettynyt kimalaispölytykseen. Muiden ongelmien lisäksi kimalainen tuntuu virastavan mansikan kukintoa."

"Meillä ei todellakaan tulla enää käyttämään kimalaisia."

Koivistoinen toteaa, että mehiläispölytys ja mehiläisten avulla toteutettu biologinen torjunta on tuonut hyviä kokemuksia. Mehiläisillä homeentorjunta Prestopilla tehty torjunta riittää (lähes aina).
Sen sijaan kimalaisten kokeilun vuoksi jouduttiin mm. lisäämään kemiallista torjuntaa.

Koivistoinen aikoo nostaa kimalaistoimittajaa vastaan myös oikeusjutun.

Koivistoinen aikoo tänä vuonna vuokrata 400 mehiläispesää, jos vain löytää halukkaat mehiläistarhaajat vuokraamaan näitä pesiä.
www.mansikkamies.com

Nyt puhumassa Jaakko Halmetoja. Hän uskoo, että mehiläistuotteet (lajihunajat, siitepöly, perga, propolis jne.) ovat paljon suuremmassa nosteessa kuin suomalaiset tarhaajat uskovatkaan.

Halmetoja uskoo, että kotimaiselle siitepölylle olisi kysyntää: Siitepöly ei ole enää muutaman tyypin intoilua, vaan se on mukana niin smoothieissa, gourmet-ruuassa ja terveyspuolella.
Cocovi (firma, jota Halmetoja on konsultoinut ja auttanut) myy 500 kiloa siitepölyä vuodessa tällä hetkellä: Halmetojan mukaan sama määrä voitaisiin myydä kuukaudessa.

Moni haluaisi siitepölyvalinnallaan kannustaa kotimaista mehiläishoitoa, jos se olisi mahdollista.

Halmetoja kertoo itse käyttävänsä pergaa aktiivisesti. "Ihmiset eivät vielä tunne tuotteita, mutta kun yhteen tutustuu, niin vähitellen myös muut mehiläistuotteet alkavat kiinnostaa."

Halmetoja kehottaa katsomaan sienet ja mehiläiset yhdistävän esityksen Paul Stamets – How Mushrooms Can Save Bees & Our Food Supply
https://www.youtube.com/watch?v=DAw_Zzge49c


Mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä kertoo esityksessään, miksi vuoden 2014 hunajasato oli niin hyvä eli toiseksi paras kautta aikain. Mikä vaikutus oli esimerkiksi kevään ja kesän säillä? http://www.slideshare.net/hunajanet/sato-2014-seppl

Tänä syksynä lähti talvehtimaan lähes 20 prosenttia enemmän pesiä kuin viime vuonna.

Talveutustukea hakevien määrä 2014 nousi verrattuna aiempaan. Myös suuria tarhaajia on tullut lisää: seitsemän tarhaajaa, joilla yli 500 pesää, ja 300 - 500 pesää samoin seitsemällä tarhaajalla.

Pesämäärän nopea nousu vaatii hunajamarkkinoiden kasvua. Eli tarvitaan kotimaisen kulutuksen kasvua ja/tai vientiä.

Tällä hetkellä Suomessa maksetaan maailman parasta hintaa sekakukkahunajasta.


Juhis

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 149
  • Isojoki, Etelä-Pohjanmaa
    • Profiili
Hmm... "aikaisemmin emme ole pystyneet myymään yli 50000 pesän hunajia"

Jiihoo

  • Vieras
.
Mielenkiintoinen kesä tulossa. Viime vuoden hunajaa jää myymättä, pesiä 20% lisää, hinta tapissa...  Ei auta muuta kuin toivoa että ensi kesä menee ........

Ukraina myy hunajaa 3 euroa kilo.
« Viimeksi muokattu: 31.01.15 - klo:10:55 kirjoittanut Jiihoo »

Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1227
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Myykää pesiä!   Nyt on ennätysmäärä mehiläishoidosta kiinnostuneita ja peruskursseille osallistuvia.  Kannattaa myydä pesiä lähelle tuleville tarhaajille ihan omien mehiläisten turvallisuuden takia, ettei tule taas lisää uusia ulkomaan tauteja tai oman maan tauteja tiehämmiltä mehiläisalueilta.

rantola1

  • Seniori
  • ****
  • Viestejä: 498
    • Profiili
Mitähän 1 osastoisesta pesästä mahtaisi saada?
Ekm tutkimukset tehty.

Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1227
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Viime keväänä alvillinen hinta (mehiläiset laatikossaan) oli keskimäärin 350,--    Paljollakos annettais nytten?

rantola1

  • Seniori
  • ****
  • Viestejä: 498
    • Profiili
Mulle varmaan riittäisi 250 eur, per pesä

SPP

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 79
  • Stadin tarhaaja
    • Profiili
Ollaan vähän väärän otsikon alla mutta:

Minusta parin pesän harrastelijoiden hunajatuotanto ei uhkaa markkinoiden hintakehitystä vaikka heidän pesänsä nostavatkin tilastoitujen pesien lukumäärää.

Ainakin meillä kaikki meni lähipiiriin ja omaan käyttöön. Lähipiiri osti (6 euroa 450g purkki) kun kuuli harrastuksesta ja kiinnostui lähihunajasta. Useimmat eivät ole aiemmin ostaneet hunajaa merkittävässä määrin kaupoista. Loimme siis uutta kysyntää.

Ostimme kaksi talvehtinutta yhdyskuntaa hintaan 350/pesää.
Hinta ei tuntunut kohtuuttomalta kun vastineeksi saimme mukavaa tekemistä ja loppukesästä omaa vastalingottua hunajaa, jonka makua ei voita mikään. Ei ollut marketin hyllystä saatavaa hunajapakkaamoiden rypsibulkkisekoitusta vaan pieneltä metsä/suolaitumelta kerättyä täysin erimakuista herkkua.
Olipa elämys!

rantola1

  • Seniori
  • ****
  • Viestejä: 498
    • Profiili
Ei mitenkään väärällä vaan ollaan keskustelu palstalla mitä mikin voi saada mistäkin.
Sitten myydään palstalla,kun myydään ja mitä on myytävänä, se on eri asia.
Nyt keskustellaan mistä voi saada mitäkin. Kyllä 350 euroa on hyvä hinta ja jos sillä
hinnalla saa myytyä niin mielelläni myyn.
 
« Viimeksi muokattu: 31.01.15 - klo:20:33 kirjoittanut rantola1 »

Jiihoo

  • Vieras

 Ei ollut marketin hyllystä saatavaa hunajapakkaamoiden rypsibulkkisekoitusta vaan pieneltä metsä/suolaitumelta kerättyä täysin erimakuista herkkua.


reipashenkinen lähihunajan mainos.


.
« Viimeksi muokattu: 31.01.15 - klo:21:04 kirjoittanut Jiihoo »