Kirjoittaja Aihe: pesien vahvuus talveen  (Luettu 3576 kertaa)

chingis

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 183
    • Profiili
pesien vahvuus talveen
« : 16.08.15 - klo:12:13 »
Hei
Kuinka arvioidaan pesien vahvuus talveen? Olisiko mahdollista 20 elokuussa kiihoitusruokinnan tehtäessä tarkistaa peittosikiöitä ja päättää 1 vai 2 Langsroth osastoa talveen?
Kiitos
Kiitos vastauksesta

Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1135
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Vs: pesien vahvuus talveen
« Vastaus #1 : 16.08.15 - klo:16:36 »
Vanha sääntö on, että talvipallo tulee olemaan sen suuruinen, kuin minkä alan vie nyt elokuun lopulla sikiöinti.
Jos sikiökakkuja riittää kahteen laatikkoon, on laitettava tietenkin toinenkin laatikko.

Aape

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 44
  • Pesät: Lieto
    • Profiili
Vs: pesien vahvuus talveen
« Vastaus #2 : 06.01.16 - klo:17:50 »
Näin kun on pyhäpäiviä, niin on aikaa miettiä syntyjä syviä. Vaikka onhan eläkeläisellä muutenkin aikaa.

Nyt kun ensimmäistä talvea seuraa mehiläisten talvehtimista, niin tuli mieleen, mikä olisi optimikoko talvehtivalle yhdyskunnalle? Siis kuinka monta mehiläistä olisi pesässä ja kuinka suuri pallo siitä tulisi?

Kun pesä on kahdessa Farrar -laatikossa, niin pallo on hiukan kehien yläpinnan alapuolella ja alhaalla pallo roikkuu siellä lähellä pohjaa, n. 5 cm kehien alapuolella. Leveyssuunnassa (37,5 cm) pallo melkein täyttää pesän. Pituussuunnassa (46,4 cm) pallo jää vajaaksi, siis pallon halkaisija on varmaan n. 30 cm.

Tuo roikkuminen tietysti viittaa juuri siihen palloon, kun halkaisija on 30 cm ja kahden kehyksen korkeus n. 33 cm. Tästä tulee mieleen, pitäisikö talvehtimislaatikon olla neliön muotoinen ja kolmen Farrarin korkuinen? Siis korkeus 3 x 160 mm + 2 x 9 mm = 498 mm. Laatikon sisäpituus on 464 mm, niin silloin korkeus olisi samaa luokkaa. Tietysti sivuille pitäisi jäädä vapaata tilaa tuuletusta varten.

Jiihoo

  • Vieras
Vs: pesien vahvuus talveen
« Vastaus #3 : 06.01.16 - klo:18:15 »
.
2 farraria vastaa yhtä langstrottia.
3 farraria vastaa 2 langstrottia

2 langstrottia talvella vaatii erittäin hyvät munijat. Kun olen koko ikäni.pyrkinyt 2 osaston talveutukseen, keskimäärin noin puolet kuitenkin talvehtii yhdellä ja puolet kahdella langstrotilla. Sillä on myös merkitystä, kuinka paljon elokuussa on puna-apilan siitepölyä pesien lähellä.

Moni ammattilainen käyttää pelkkiä farrareita sen takia, että hunajaa täynnä oleva laatikko rasittaa ristiselkää ja lihaksia vähemmän. Naisilla myös täysi langstrotti voi olla ylivoimainen.

On myös kolmas keino, sikiöt langstrotissa ja hunaja farrareissa.

Itse pyrin kahteen langstrottiin sen takia, että minun seudulla varhaiskesän sato voi olla  merkittävä, ja minun kokemuksen mukaan sitä pystyy keräämään vain 2 osastolla talvehtineet, eli isot pesät. Voikukkaa on tajuton määrä.

Ikäni on kohta 69 v, ja täysi langstroth tekee tiukkaa ja iskiashermo kyllä ilmoittaa, milloin on nosteltu liikaa.

.maanviljelijöillä kuulemma olkapään nivelen kuluma on tavallinen, ja siinä nostot käyvät kivuliaiksi.

.


Jiihoo

  • Vieras
Vs: pesien vahvuus talveen
« Vastaus #4 : 06.01.16 - klo:18:20 »
.
Tuosta iskiaksesta. Nyt parin vuoden aikana olen huomannut että suurin syy iskiaskipuihin minulla on vääränlainen patja. Selkä kipeytyy nukkuessa, kun selkäranka vääntyy liikaa. Ärsyyntynyt hermo ärsyyntyy lisää, jos sitä rasittaa.

Sopivat nostoasennot ovat myös tärkeitä.

Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1135
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Vs: pesien vahvuus talveen
« Vastaus #5 : 06.01.16 - klo:18:49 »
Jaa, iskias oli minulla vieraana jatkuvasti kun kalusto oli sitä painavampaa langstrothia.  Ja pitihän sitä opetella vielä tekemään säännöllisesti joitain venytysliikkeitä.

Aape

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 44
  • Pesät: Lieto
    • Profiili
Vs: pesien vahvuus talveen
« Vastaus #6 : 06.01.16 - klo:20:10 »
Olisiko korkeudesta haittaa talveutuksessa, vaikka olisi 2xLG tai 3xFR? Tietysti haittaa on noista kehien puuosista, kuten joskus tuolla aikaisemmin oli jo puhetta. Minulla krainit kyllä näyttivät täyttäneen yhden LG-laatikon melko tarkkaan. Lämpimillä ilmoilla joulun aikaan olivat vielä virkeitä, mutta kyllä pallossa. Italialaiset pysyivät jo aloillaan. Palstoilla on ollut krainien suhteen samanlaisia havaintoja.

Tietysti isommat hunajalaatikot ovat hankalia käsitellä. Toisaalta myös talveutuslaatikot pitäisi olla samanlaisia, ainakin muilta mitoiltaan. Tietysti voi käyttää LG:tä talveutukseen ja hunajalaatikoina FR.

Jos oikein muistan, niin Mehiläinen -lehdessä kerrottiin Juhani Lundenin tarhauksesta ja hän käyttää neliönmuotoisia laatikoita. Kehät olivat vissiin 140 mm korkeita. Muuten miksiköhän muovisissa kehissä ylä-ja alalista ovat niin leveitä? Lujuuden kannalta varmaan riittäisi pienempikin leveys. Tekisivätkö villirakennetta enemmän, jos olisi suuremmat välit? Jossain ulkomaalaisissa kuvissa olen nähnyt kapeampia ylälistoja ja sitten kehien välissä on erilliset osat jotka pitävät sopivan välin.

Jiihoo

  • Vieras
Vs: pesien vahvuus talveen
« Vastaus #7 : 06.01.16 - klo:20:47 »
.
Kaikenlaisia kehiä on ollut Suomessa käytössä, ja on vieläkin.

Kääntöpesä neliö
Suomipesä korkeampi kuin pitkä
Jumbokehä, on 1,5 langstrottia.

Fakta on kuitenkin niin, että isompi talvipallo, sen helpommin talvehtii.

Palloa pienentää etenkin varroa, vaikka elokuussa olisi ihan mukava sikiöala.

Laatikoiden ja kehien koko helpottaa pesien hoitoa.
 Nyt vain pitää kiinnittää huomio siihen, miten saa joukkue tarpeeksi isoksi talvea vasten. Pesät ovat kyllä  nykyisin hyviä. Talvipallon koon tietää siitä, millainen sikiöala on elokuun puolivälissä

Itse olen kokeillut parin vuonna farrareita talveutuksessa, mutta en tykkää siitä, että keväällä sikiöpallon katkaisee 3 cm korkea ilman ja rimojen muodostama gäppi.

Mutta en hirtä itseäni siihen pulmaan. Nytkin talvehtivat miten sattuu. Syksyllä nääs kun laitoin jaokkeita ja muita yhteen, arvioin sikiöiden  määrästä, millainen talvipallo yhdistämistä  syntyy.

Jiihoo

  • Vieras
Vs: pesien vahvuus talveen
« Vastaus #8 : 06.01.16 - klo:20:54 »
.
Niin ne Lundenin touhut. Mies käyttää ohutseinäisiä pesiä ja optimoi lämpötaloutta laatikon muodolla. Ei ihan järkevää.

Olen itse käyttänyt puuseinäisiä laatikoita ja niissä ruoan kulutus oli 50% suurempi kun topatuissa. Lisäksi pesä on kylmä keväälläkin ja kevätkehitys on hidas.

Jos pesän talviruoka riittää syyskuusta toukokuuhun, ja toinen pesämalli kuluttaa  9 kuukauden sapuskat 6 kuukaudessa, se sitten hilkulla että ruoka riittää puhdistuslentoon asti. Sellaista systeemiä ei pidä käyttää.

.