Kirjoittaja Aihe: 70% talviruoasta muuttuu vesihöyryksi  (Luettu 2007 kertaa)

Jiihoo

  • Vieras
70% talviruoasta muuttuu vesihöyryksi
« : 01.09.15 - klo:07:48 »
.
Sokeri syntyy kasveissa niin, että yhteyttäminen halkaisee veden vedyksi ja hapeksi.
Kun sokeri palaa mehiläisen elimistössä, ilman happi yhtyy takaisin, ja happi antaa syntyneelle vedelle tuon painon..

Eli 20 kg ruokaa tuottaa 14 litraa vettä, ja se on poistettava pesästä. Kesällä ei ole ongelmaa kun pesässä on sikiöiden takia 36C. Kosteus poistuu lentoaukoista ja mehiläiset tuulettavat, jos on tarvis. Tosin, tuo kaikki tapahtuu syyskuusta toukokuuhun, eli hitaasti.


Talvella kosteus tuulettuu osittain, mutta osa tiivistyy pesän kylmiin rakenteisiin. Ilmiö on sama kun istut kylmällä ilmalla seisovassa autossa. Ikkunat huurtuvat.

Kovalla pakkasella kosteus huurtuu ja jäätyy pesän sisälle. Vaakapesässä se näkyy niin, että paino ei vähene 15 asteen pakkasella. Kun tulee lauha ilma, jää sulaa ja vesi valuu yli pesästä. Vaaka muksahtaa alaspäin.

Talven aikana pitää siis poistaa monta litraa vettä sisätiloista..

Yksi keino on verkkopohja. Mutta mitään muita reikiä ei saa olla auki.
Kun ajatellaan kesäajan tuuletusta, avoin pohja on järjetön. Verkkopohjassa aukko on 40 kertaa suurempi kuin kiintopohjassa. Kiintopohjan tuuletuksen määrän olen päätellyt tuulettajien määrän perusteella. Muutan tuuletusta kerran kuussa..

Kiintopohjassa välilentoaukko on kätevä. 15 mm halkaisija riittää, mutta pienempi ruuhkaantuu mehiläisten lentäessä. Kovalla pakkasella välilentoaukko huurtuu umpeen. Jos alalentoaukko menee tukkoon, yläaukko toimii

Monilla on huohotusaukko vesikaton alle, mutta sinne ei kosteutta pitäisi laskea..parempi n kaskea kosteus seinän reiästä pellolle.


Niin 50 vuoden kokemuksella voin sanoa, että hoitajat ottavat käyttöön ratkaisuja, joissa ei ole mitää, järkeä. .niissä puuttuu lämpötalouden ja tuuletuksen teoria. Kunhan tehdään jotain yltiöpäistä. Jotkut kuvittelevat että mehiläiset ovat karskimpia kun niitä kutittaa kylmässä kunnolla.

Nyt sopii nauraa makeasti.....mutta.. Jos suomalainen olisi älykäs, niin meillä ei olisi hometaloja.

Eniten minua on opettanut pohjan lämmittäminen sähköllä. Se osoitti, miten valtava vaikutus lämmöllä on sikiöintiin toukokuussa.

Toinen seikka on se, että Suomessa ei ole vaivauduttu tekemään vertailevaa tutkimusta verkkopohja/kiintopohja/lämmitetty pohja eduista.

Verkkopohjaa tuupataan  kuin tervaa ja saunaa.
Ja kuten Pselo sanoi, nykyään harva  käyttää välilentoaukkoa talvella.


Sanoisin että koko keskustelu on hunningolla, mutta niin se on ollut viimeiset 50 vuotta.

Esim Englannissa suurimmat anmattihoitajat käyttävät umpipohjaa.
..
.
« Viimeksi muokattu: 01.09.15 - klo:07:54 kirjoittanut Jiihoo »

Juhis

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 149
  • Isojoki, Etelä-Pohjanmaa
    • Profiili
Vs: 70% talviruoasta muuttuu vesihöyryksi
« Vastaus #1 : 01.09.15 - klo:09:04 »
Suurista ammattihoitajistahan ei pitäny harrastelijoiden välittää... Eikö se mehiläistutkimus lopetettu kokonaan valtion rahottamana? Ja aika pientä tuo on tainnu Suomes olla ennenkin, ihan alan mittaluokasta päättellen. Mutta piankos jiihoo rykäsee pohjatutkimuksen käyntiin tieteellisellä tarkkuudella. Joku syyhän siihen on että verkkopohja on yleistyny

"Nyt sopii nauraa makeasti.....mutta.. Jos suomalainen olisi älykäs, niin meillä ei olisi hometaloja." Totta, päättävään asemaan ei olisi ikinä saanu päästää yhtäkään hörhöö joka kuvittelee että muutama megawatti harakoille tulee kalliimmaksi kuin pilaantuva rakennuskanta ja kansaterveydelliset ongelmat

Jiihoo

  • Vieras
Vs: 70% talviruoasta muuttuu vesihöyryksi
« Vastaus #2 : 05.09.15 - klo:13:22 »
.
Jos etsitte suomalaisia mehiläisalan tutkimuksia, jollaisia käännetään esim englannin kielelle ja julkaistaan jossain tiedesarjassa, , ei taida sellaisia löytyä..

Jos taas joku sano tekevänsä tiedettä vertailemalla kahta eri pohjaa keskenään, , tiedeyhteisö ei taida rahoittaa mokomaa innovaatiota...

Jaa että minäkö laittaisin  20 pesää 3 vuoden tutkimukseen.  ... Minkä helvetin takia. Minusta tuo kuuluu enemmän teologian piiriin..

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1199
    • Profiili
Vs: 70% talviruoasta muuttuu vesihöyryksi
« Vastaus #3 : 18.09.18 - klo:14:38 »
.
Muuten vaan muistutan mieliin, kuinka paljon vettä syntyy kun pesä syö talviruokaansa.  Kaikki on niin teoreettista ja laskennallista.

Kun pesä kuluttaa 20 kg syötettyä sokeria, ensinnäkin 1/4, eli 5 kiloa kuluu säilömisprosessiin heti alussa. Pesään on myös jäänyt hunajaa joku määrä.

Puolet sapuskasta kulutetaan huhti-toukokuussa kun sikiöinti käynnistyy.


Joka tapauksessa  kasvi valmistaa auringon avulla sokeria niin, että se halkaisee vesimolekyylin vedyksi ja hapeksi. Happi menee ilmaan ja very sidotaan kemiallisesti hiilidioksidiin. Happi ei siis irtoa hiilidioksidista.

Kun sokeri syödään, sokerissa on 2 painoyksikköä vettä, H2, ja ilmasta otetaan 16 painoyksikköä happea. Eli H2O. Hiilidioksidi vapautuu ilmaan.

Ensi tuntuu, etä miten 20 kilosta sokeria voi tulla 14 kg vettä.  Selitys on siis, ilmasta tullut happi  on niin painavaa 16 yksikköä, että vedyn 2 yksikköä ei veden  painossa paljon tunnu.


Suomeksi sanottuna, 20 kg sokeria tulee puolitoista ämpäriä vettä mehiläisten hengittämänä. No sitten ihmetellään, että eikö mehiläinen kuole janoon pakkasella, tai miksei rakko halkea.
« Viimeksi muokattu: 18.09.18 - klo:14:40 kirjoittanut jiihoo II »