Kirjoittaja Aihe: SML:n tiedote 30.1. Vuoden mehiläishoitaja on Matti Ruusunen Porista  (Luettu 2862 kertaa)

marikoistinen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 226
    • Profiili
http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3036592

Vuoden Mehiläistarhaajaksi 2016 on valittu porilainen Matti Ruusunen. Jo kolmannessa polvessa tarhaava Ruusunen ei tarvitse kelloa mehiläisiä hoitaessaan tai toisia tarhaajia auttaessaan.

Matti Ruusunen valittiin vuoden mehiläistarhaajaksi 2016 Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) Talvipäivillä Tampereella lauantaina. Porissa asuvaa Ruususta kehutaan taitavaksi mehiläistarhaajaksi, joka on aina valmis auttamaan toisia tarhaajia. Mehiläisiä vuosikymmenet tarhannut Ruusunen on myös toiminut pitkään mehiläistarhaajien kouluttajana.

”Ennen kaikkea kiitos tästä kuuluu perheelleni, joka on mahdollistanut tämän”, nimityksestä ilahtunut Ruusunen kiittää. Yli 300 mehiläispesää tarhaava Ruusunen kertoo hoitavansa mehiläisiä ajan kanssa ja suurella huolenpidolla. ”Mehiläisiin pitää suhtautua kuin mihin tahansa muihin eläimiin, vaikka ne ovatkin niin pieniä. Mehiläinen on niin tärkeä eläin”, Ruusunen sanoo ja viittaa pölytyksen merkitykseen.

Kotimaista emonkasvatusta lisää

Vaikka Ruusunen onkin ollut pääammatiltaan viljelijä ja sukupolvenvaihdos on tehty, mehiläistarhausta hän ei koskaan harkinnut lopettavansa muun kiireen keskellä. Matti jatkaa vielä mehiläistenhoitoa, vaikka poika Markus Ruusunen onkin tilan uusi isäntä. Mehiläisistä luopumista ei harkittu edes siilloin kun virukset veivät paljon pesiä. Punkkien aiheuttamasta virusvitsauksestakin opittiin. ”Koko ajan on oltava entistä valppaampana.”

Vuoden mehiläistarhaajalla on yksi toive suomalaisille tarhaajille. ”Suomalaista emonkasvatusta tulisi lisätä. Italian tuonti pitäisi lopettaa pesäkuoriaisriskin vuoksi. Sitä vitsausta ei tänne tarvita. Meillä on paljon osaavia emonkasvattajia.”

”Mehiläispsykologiaa on opittava”

Mehiläisalaa vuosikymmeniä seurannut Ruusunen kokee, että ala on muuttunut positiivisella tavalla. ”Ala on muuttunut ehdottomasti ammattimaisemmaksi”, Ruusunen kuvailee. Lukuisia kursseja vetänyt konkari kokee, että uusiin tarhaajiin tulee panostaa. ”Uusia tarhaajia täytyy paitsi kouluttaa, mutta heidät täytyy saada myös pysymään tarhaajina.”

Vaikka Ruususen kursseilla käydäänkin läpi koko mehiläisvuosi, opettelee Vuoden Mehiläistarhaajakin yhä mehiläisten sielunelämää. ”Mehiläisten psykologia on opittava. Jos sitä ei opi, ei tule mehiläishoitajaa.”