Kirjoittaja Aihe: Kokemuksia eri roduista  (Luettu 11670 kertaa)

Jiihoo

  • Vieras
Kokemuksia eri roduista
« : 19.02.16 - klo:09:19 »
Mehiläishoitoni alkoi pohjoismaalaisilla sekarotuisilla. Ei niitä tietääkseni kukaan jalostanut. Pesät olivat 60-luvulla pieniä. Yksi sikiöosasto ja yksi hunajalaatikko. Parvia tuli paljon ja niitä sai ostaa edullisesti. Viralliseksi sadoksi ilmoitettiin Suomessa 15-20 kg. Langstrot pesät olivat harvinaisia. Italialaisia ostettiin Italiasta.

Kaukasialainen

Kuusankoskella Kauko Lindberg kasvatti kaukasialaisia emoja. Alkuperä oli Kanada. Sitten yhteys Kanadaan katkesi eikä Lindberg saanut jalostusemoja. Hän siirtyi Italialaisiin. Kaukasialaiset katosivat Suomesta kait aika nopeasti.
Kaukasialaiset pariutuivat helposti pohjoismaalaisten kanssa, koska pohjoismaalaisia oli kaikkialla.
Puhtaat pesät olivat isoja ja rauhallisia, mutta sekarotuiset olivat aika helvetillisiä. Sato ei ollut hirmuinen. 40-50 kg oli normaali hyvä.

Pohjoismaalaisille pesille oli tyypillistä, että kun pesän avasi, ne hyökkäsivät heti housun puntteihin. Piikkejä saatoi olla kymmeniä teryleenihousuissa. Sitten ne tunkeutuivat saappaisiin jalkahien hajun innoittamina. Tätä ei esiinny nykyroduilla.

Ennen kuin alkoi avaamaan pohjoismaalaista pesää, piti katsoa reitti selväksi, minkä pajupuskan läpi juoksee, kun suojukset pettävät. Pesä saattoi olla ihan okei 15 minuuttia mutta sitten se räjähti. Osa vain ärsyyntyi savusta.


Italialaiset

Niitä on tullut 50 vuoden aikana vastaan monenlaisia. Vaikka olisi kuinka hyvä kanta niin perimä muuttuu nopeasti pikkutarhassa ja sisäinen siitoksen vaara on suuri.

Ratkaiseva vaihe oli omassa tarhassani se, kun sain Ahvenanmaalta ensimmäiset keinosiemennetyt kantaemot. Siitä on kait 30 vuotta aikaa. Aina on puhuttu, että äkäiset pesät ovat parempia kerääjiä, mutta nyt nämä lauhkeat kissanpojat keräsivät paremmin kuin mikään sekarotuinen. Parempi kerääminen kai johtui siitä ettei niillä ollut parveilutouhuja.

Pariinkin kertaan on tarhassani tapahtunut sitä että sisäinen siitos on vienyt perusterveyden tarhasta. Se on selvinnyt kun on kokeillut ammattimiesten kasvattamia emoja. Jos otta nosemaherkän kantaemon, tulokset ovat surkeita. Myös kaikenlaisia maassa ryömiviä rotuja esiintyi jossain vaiheessa.

Jossain vaiheessa sitten  päätin että mieluummin valitsen parveilun kuin sisäisen siitoksen ongelmat. Nääs jos hyviä kantoja risteyttää, niiden parveiluvietti palaa. Parveilemattomuus perustuu mehiläisten geenivirheeseen ja vahva hoitajan suorittama valinta saa geenivirheen pysymään tarhassa. 

Parveilun kanssa tulee ihan hyvin toimeen, kun asennoituu siihen niin.

Krainit


Kraineja pidin 10 vuotta. Ongelma oli saada hyviä kantaemoja. Ne oli mitä milloinkin.
Krainien tarina päättyi siihen, kun tuli kerran Helsingistä mökin pihaan,  puissa oli valmiina 7 parvea yhtä aikaa 14:sta pesästä.

Parveilun ajankohta oli väärä. Kun piti munia pääsatoa varten, ne alkoivat reistaamaan parveilun kanssa. Yhtenä vuonna oli tilanne, että yhdessäkään pesässä ei ollut avosikiöitä  kesäkuun puolivälissä.
Italialaisia ja kraineja oli yhtä aikaa ja niiden sekamuotoja.

No nykyisin krainin ja italiaanon risteymät ovat tarhan suurimpia ja tuottoisimpia. 150 kg raja menee rikki kevyesti. Mutta jos niistä ottaa jälkeläisiä niin sen jälkeen alkaa riemukas parveilu.



Taudit

Kun aloitin mehiläishoidon, pesät olivat täynnä yhtä sun toista tautia. Muistan miten sikiöalat olivat rikkonaisia kaiken kesää. Maatiaisrotu kesti noita tauteja. Kalkkisikiönkin tunnistin vasta 25 vuotta myöhemmin, vaikka olihan sitä aina ollut. Luulin että harmaat pökäleet ovat homehtunutta siitepölyä. Toukkamätää oli usein pohjoismaalaisessa.

Jalostustyön myötä myös terveys parani mehiläisissä ja sikiöalat muuttuivat kauniin ehjiksi.
Nyt tulee satoja joista ei olisi voinut unelmoidakaan 30 v sitten. Kaiken A ja O on kuitenkin parvien karkuun pääsyn estäminen siiven leikkauksilla ja valeparvilla.

Kun pesien koko on kasvanut 3-kertaisiksi, ei enää voi pitää 10 pesää yhdessä paikassa, kuten 1930-luvulla neuvottiin.

Elqonia olen kokeillut, mutta risteytykset muitten rotujen kanssa tekivät joitakin pesistä ilkeitä. 

Buckfastissa on se hankala puoli, että se ei pysy kauan buckfastina kun on italialaisten piirittämä. Buckfasteja on ollut monia, mutta ei ne joukosta erottuneet.

Nyt luontoon on pesiytynyt krainilaisia pesiä, ja ne saavat aikaan samanlaista jälkeä kuin pohjoismaalaiset 30 vuotta sitten.  Risteytymät ovat herkkiä parveilemaan ja äkäisyyttäkin löytyy. Ja luonnossa ei selviä ilman äkäisyyttä. Luulen että krainilaiset elävät autioissa maalaistaloissa. Ne ovat kovia parveilemaan jolloin pesät ovat pieniä ja mahtuvat ahtaisiin, lämpöeristettyihin paikkoihin. Italialainen tarvitsee isot onkalot, joita ei Suomen luonnossa ole.

Olen havainnut tätä villikrainien esiintymistä 10-15 vuoden ajan. Sen huomaa kun risteyttää emoja ulkotarhoissa.
.Ja kun leikkaa itse kuhnurikakut pois, villipesien kuhnurit pääsevät voitolle.
Kuitenkin määrä on pieni. Kun ennen vanhaan käveli metsissä, pohjoismaalaisia tapasi kaikkialla erämaiden horsmissa.

Olen yrittänyt tarkkailla toukokuun alussa pajuja, mitä ötököitä niissä on, mutta noista krainilaisista en ole päässyt perille. Voi olla että muutkin siirtelevät pesiään kesällä minun lisäksi.
« Viimeksi muokattu: 19.02.16 - klo:11:14 kirjoittanut Jiihoo »

Pchelovod

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1231
  • Pohjois-Savo, Leppävirta
    • Profiili
Vs: Kokemuksia eri roduista
« Vastaus #1 : 02.03.16 - klo:19:30 »
Hunajavelho kirjoitti juuri poistamassaan kommentissaan: "NordBi projektista saa hyviä pohjoismaalaisia mehiläsiä" 
Sekarotusia ne on nekin.  Puhtaimpia apis mellifera melliferoja saa sieltä, missä ei ole koskaan kasvatettu muuta kuin niitä.  Eli Uralin juurelta Etelä-Venäjältä.  Mutta niinku JiiHoo tuossa aiemmin kirjotti, niin kaukasian mehiläisien emojakin ostettiin Amerikan puolelta.  Kun ei osata ostaa suoraan.
« Viimeksi muokattu: 02.03.16 - klo:19:31 kirjoittanut Pchelovod »

Niittykukka

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 247
    • Profiili
Vs: Kokemuksia eri roduista
« Vastaus #2 : 02.03.16 - klo:19:46 »

Nyt luontoon on pesiytynyt krainilaisia pesiä, ja ne saavat aikaan samanlaista jälkeä kuin pohjoismaalaiset 30 vuotta sitten.  Risteytymät ovat herkkiä parveilemaan ja äkäisyyttäkin löytyy. Ja luonnossa ei selviä ilman äkäisyyttä. Luulen että krainilaiset elävät autioissa maalaistaloissa. Ne ovat kovia parveilemaan jolloin pesät ovat pieniä ja mahtuvat ahtaisiin, lämpöeristettyihin paikkoihin. Italialainen tarvitsee isot onkalot, joita ei Suomen luonnossa ole.

Olen havainnut tätä villikrainien esiintymistä 10-15 vuoden ajan. Sen huomaa kun risteyttää emoja ulkotarhoissa.



Miielenkiintoinen havainto että krainit selviytyy Suomen luonnossa ilman ihmisen hoitoa. Kuinkahan pohjoiseen asti viellä leviävät?

Tykimies

  • Seniori
  • ****
  • Viestejä: 338
  • L-Suomi Kauhajoki
    • Profiili
Vs: Kokemuksia eri roduista
« Vastaus #3 : 02.03.16 - klo:20:11 »

Nyt luontoon on pesiytynyt krainilaisia pesiä, ja ne saavat aikaan samanlaista jälkeä kuin pohjoismaalaiset 30 vuotta sitten.  Risteytymät ovat herkkiä parveilemaan ja äkäisyyttäkin löytyy. Ja luonnossa ei selviä ilman äkäisyyttä. Luulen että krainilaiset elävät autioissa maalaistaloissa. Ne ovat kovia parveilemaan jolloin pesät ovat pieniä ja mahtuvat ahtaisiin, lämpöeristettyihin paikkoihin. Italialainen tarvitsee isot onkalot, joita ei Suomen luonnossa ole.

Olen havainnut tätä villikrainien esiintymistä 10-15 vuoden ajan. Sen huomaa kun risteyttää emoja ulkotarhoissa.



Miielenkiintoinen havainto että krainit selviytyy Suomen luonnossa ilman ihmisen hoitoa. Kuinkahan pohjoiseen asti viellä leviävät?

Juu. Mäkin olen yhden moisen pesän käynyt erään talon välikatolta hakemassa, ja tien sinne tukkimassa. Olivat toista kesää(asukas väitti kolmatta... voi ollakin) asuneet, ja puhdistuslennonkin tehneet sisätiloihin  ;D
Punkki se kurittaa noitakin, mutta kun parveilevat tiheään, niin uusi yhdyskynta selviää aina seuraavaan parveen ja suurin osa punkeista jää pesään.

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Kokemuksia eri roduista
« Vastaus #4 : 02.03.16 - klo:21:09 »
  Eli Uralin juurelta Etelä-Venäjältä.  Mutta niinku JiiHoo tuossa aiemmin kirjotti, niin kaukasian mehiläisien emojakin ostettiin Amerikan puolelta.  Kun ei osata ostaa suoraan.

Itse asiassa Lindberg järjesti Kaukasiasta siitosemoja Kanadaan. Ne menivät Meksikoon ja sieltä salakuljetettiin USA:n läpi Kanadaan.

Kanadan kaukasialaiset olivat parempia kuin Kaukasista suoraan tulleet.  Mutta kun niitä sitten vertasi myöhemmin Vesterisen italialaisiin niin voihan juman kekka, mite Vesterisen olivat hyviä.

satunnainen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 138
    • Profiili
Vs: Kokemuksia eri roduista
« Vastaus #5 : 02.03.16 - klo:21:33 »
Olen ollut jo pitkään sitä mieltä että Krainilainen rotu aiheuttaa vielä ison ongelman suomessa.
Krainien älytön parveiluttaminen on saanut aikaan sen että joka kolossa on jokin pesä johon on kuoltu ja kuollessa vielä heikentymisen aikana saatu esikotelomätä.

Siksi itiöitä on nyt liikkeellä tavallista enemmän.
Jos siirryttäisiin taas laadukkaaseen hoitoon parveiluhitailla Italialaisilla,  päästäisiin eroon tuosta ympäristön tauti saastumisesta.

Tosin tässä asiassa on jo monet alkaneen uskonnon kaltaisesti julistaa Krainien nimeen. Joten parannusta ei heti ole luvassa.

Joku taisi olla JH joka kirjoitti että Kraini ja Italialainen ei poikkea paljon toisistaan perimältään, ovat itseasiassa samaa mehiläistä, , erohan on tosiaan pieni.

Alppien eteläpuolella esiintyvä keltaiseen väriin lähtevä Italialainen on kuitenkin suuremmissa populaatioissa viihtyvämpi ja näin parveiluhitaampi. Kun taas vuoristoon kiipeävä ja yhä tummemmaksi käyvä Krainilainen taas on kehittynyt pienten populaatioiden suuntaan johtuen ankarammista olosuhteista. Tämä tarkoittaa voimakasta parveilua

Kun punkkiongelma alkaa olla jo useammilla jonkinlaisessa hallinnassa,  niin ei ole syytä enään parveiluttaa Krainilaisia.
Pitäisi mieluimmin julistaa Italialaisen uutta tulemista.

Tuossa joku alla kertoi Vesterisen Italialaisista.
 Tuo on niin tosi,  kun olla voi, jos sellaisia Italialaisia vielä saisi aikaan,  niin voisi olla valmis vaikka jo taivasmatkalle, .Mitään ei mailmassa enään olisi nähtävänä.
Tosin minulla niitä oli kun olin nuori, ja sen muiston varassa on kyllä jaksanut, on edes kerran elämässään kokenut täydellisen mehiläisen kesän.

WKS

  • Vieras
Vs: Kokemuksia eri roduista
« Vastaus #6 : 03.03.16 - klo:14:14 »
Olen ollut jo pitkään sitä mieltä että Krainilainen rotu aiheuttaa vielä ison ongelman suomessa.
Krainien älytön parveiluttaminen on saanut aikaan sen että joka kolossa on jokin pesä johon on kuoltu ja kuollessa vielä heikentymisen aikana saatu esikotelomätä.

Siksi itiöitä on nyt liikkeellä tavallista enemmän.
Jos siirryttäisiin taas laadukkaaseen hoitoon parveiluhitailla Italialaisilla,  päästäisiin eroon tuosta ympäristön tauti saastumisesta.

Ensinnäkin Italialaisen ryöstö sekä harhalento levittää jopa tehokkaammin tauteja sekä varroaa pesästä pesään.

Carnica (kraini) ei lennä harhalentoja eikä ryöstä yhtä herkästi kuin esim. Ligustica (italialainen).

Esikotelomätä ei saisi koskaan edes olla ongelma, tämä pidetään aisoissa hyvällä emon kasvatuksella, niin että hygenia testejä tehdään säännöllisesti. Leikataan sikiökakusta, pakastetaan, palautetaan ja seurataan miten nopeasti puhdistavat kuolleet pois. Tämä on A ja O ennaltaehkäisyssä hyvän tarhauksen rinnalla, tarkoittaen kakuston kiertämistä, sekä pidetään kalusto yhdessä tarhassa, eikä vaihdeta kakkuja tarhojen välillä.
Harhalentoja voi minimoida pitämällä pesät vähintään 20m toisistaan, hyvin mahdollista harrastelijoille.
Ammatti tarhaajat käyttämällä erivärisiä lentoaukkoja, yksittäiset pesät kivien tai muiden maamerkkien lähellä.
10 pesää rivissä 50cm toisistaan on huonoin vaihtoehto.

On todettu jo kauan että EKM:n suurin levittäjä on tarhaaja, sitten harhalennot ja ryöstö. Viimeisenä jotkut yksittäiset villiparvien kodit tai ryöstö kaukaiselta naapurin mehiläistarhalta.

Kraini15

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 164
  • Harrastelijatarhuri / Eurajoki
    • Profiili
Vs: Kokemuksia eri roduista
« Vastaus #7 : 03.03.16 - klo:15:48 »
Minä olen koko aikuisikäni tehnyt metsätöitä. Nyt viimeksi omassa metsässä. Kaikenlaisissa kuivissa ja puolilahoissa kuusikoissa on tullut rymyttyä ja lahopuita poistettu terveiden tieltä, mutta koskaan en vielä ole mehiläispesää metsästä löytänyt. Ampiaispesiä on kyllä tullut vastaan ja kiukkuisia ampiaisparvia juostu pakoon, Palokärkien ja tikkojen syöntikoloja on kyllä kuusikoissa ollut, mutta niissä on ollut muurahaispesä. Vanhoissa haavoissa on ollut pesäkoloja, mutta mehiläispesää en ole koskaan tavannut. Olisi kiva tulla katsomaan villimehiläisen pesää. Joten ilmoitelkaa kun sellainen löytyy.
Olen tarhalleni tehnyt ontosta lahopuupökkelöstä "parvenhoukutuspesän" kovertamalla sen ontoksi ja moottorisahalla pieni kulkurako kylkeen, jos parvi lähtee niin olisiko tuo hyvä houkutin pesäyttämiselle?

WKS

  • Vieras
Vs: Kokemuksia eri roduista
« Vastaus #8 : 03.03.16 - klo:16:57 »
Ehkä kelpaa, kunhan siirrät sen ainakin 300m pesistä ja laitat vanhan sikiökakun houkuttimiseksi, sekä hiirieste.

Villipesät mitä olen nähnyt on ollut hormissa sekä yksi vanhassa saunassa vaatekaapissa.

satunnainen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 138
    • Profiili
Vs: Kokemuksia eri roduista
« Vastaus #9 : 03.03.16 - klo:17:18 »
Kuten arvata saattoikin niin Carnica uskovaiset hyökkäävät täyslaidallisella.

Täällä ihmisten ilmoilla jossa mehiläistiheys on erittäin korkea ja tarhataan paljon Kraineja on tilanne se että joka räystään alla nuunaa pesäpaikkaa parin  kolmen viikon ajan nuo lukuisat pikkuparvet, joista hoitajat eivät edes tiedä, ihmettelevät vain kun pesä ei oikein kasva. vaikka sikiöitä omn ollut joka nurkka täynnä.

Tornit ne täyttävät ilmanmuuta ja elävät aina yhden tai kaksi kesää niissä.Tiedän monta isoa koivua joissa parvi aina asustelee hetken, minulla on kolme onttoa lahokuusta joihin parvet ovat pesineet. Italialaiset isot parvet menevät isojen maalaistalojen korkeisiin torneihin.
Niitähän täällä piisaa, mutta ei mehiläisiä niihin,  kun Italialaista on niin vähän nykyisin.

Olenkin ajatelut aloittaa yhden miehen projektin sen suhteen, kylästän taivaan Italialaiskuhnurilla.

WKS

  • Vieras
Vs: Kokemuksia eri roduista
« Vastaus #10 : 03.03.16 - klo:18:13 »

Olenkin ajatelut aloittaa yhden miehen projektin sen suhteen, kylästän taivaan Italialaiskuhnurilla.

Saat ainakin vihaisia pesiä aikaiseksi huonsti jalosetetuilla italialais kuhnureilla

Ei pesästä lähde parvia tietämättä, kyllä se merkattu emo aina löytyy. Jos ei löydy niin parvi on lähtenyt yksi tai useampi.

Rodulla ei niinkään ole väliä, kunhan emo on hyvä ja kanta sopeutunut pitkään talveen.
Geneettinen monipuolisuus on tärkeämpi kuin lajin puhdasrotuisuus.
« Viimeksi muokattu: 03.03.16 - klo:18:29 kirjoittanut WKS »

Kraini15

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 164
  • Harrastelijatarhuri / Eurajoki
    • Profiili
Vs: Kokemuksia eri roduista
« Vastaus #11 : 03.03.16 - klo:19:30 »
Pikemminkin päinvastoin. Eivät hyökkääjänä suinkaan ole krainien hoitajat, vaan ihan toiset ihmiset. Mielipiteeni vain esitin, että en ole metsissä nähnyt metsäkrainien pesiä. Taloista ja piipuista en puhunut mitään.
Koska myös krainien "laatu" on viimevuosina huomattavasti parantunut eivätkä ole enää niin hankalia. 1897 mehiläishoidon artikkelissakin todetaan "erittäin rauhallisiesti käyttäytyviä eivätkä ryöstöön taipuvaisia, talvehtivat hyvin"
Joten en oikein ymmärrä miksi karinilainen mehiläinen nähdään punaisena vaatteena.

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Kokemuksia eri roduista
« Vastaus #12 : 03.03.16 - klo:20:01 »
.
Jaa. Semmosta köyhien marinaa. Olen koko ikäni ajanut Toyotalla. Jatkuvasti tuli kuittia: " Ai se riisipussi".
Nyt on KIA... Haa,tiedätkö mitä kirjaimet tarkoittavat: K köyhien, I ihmisten, A auto.

Tykimies

  • Seniori
  • ****
  • Viestejä: 338
  • L-Suomi Kauhajoki
    • Profiili
Vs: Kokemuksia eri roduista
« Vastaus #13 : 03.03.16 - klo:20:09 »
.
Jaa. Semmosta köyhien marinaa. Olen koko ikäni ajanut Toyotalla. Jatkuvasti tuli kuittia: " Ai se riisipussi".
Nyt on KIA... Haa,tiedätkö mitä kirjaimet tarkoittavat: K köyhien, I ihmisten, A auto.

Mä ostin viimein ja vihdoin pakettiauton... Siis ihan oikean pakettiauton. Ei mitään transiitia tai wolkkaria, en edes proacea vaan Hiacen! ihan oikean pakettiauton siis  ;D

satunnainen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 138
    • Profiili
Vs: Kokemuksia eri roduista
« Vastaus #14 : 03.03.16 - klo:20:54 »
Onneksi niissä on nykyisin tummenetut lasit,  ettei tarvitse nähdä noita onnettomia reppanoita kuskeja niin paljon