Kirjoittaja Aihe: Lihapesän synty  (Luettu 4116 kertaa)

Jiihoo

  • Vieras
Lihapesän synty
« : 19.02.16 - klo:11:26 »
.
Kun olin vielä koulussa, kokeneet hoitajat varoittivat lihapesistä. Ne oli ulkomailta ostettuja italialaisia, joiden pesät paisuivat helevetin isoksi, mutta niistä ei saanut hunajaa. Viime kesänä kuulin maininnan viimeksi noista mokomista.

Kalkkisikiön ansiosta sain tutustua lihapesien syntyyn. Oli nääs hyviä munijoita, jotka lähtivät laajentamaan  heti toukokuussa sikiöintiä yli äyräiden. Sitten tuli huonot ilmat ja pesä sairastui kalkkisikiöön. Jopa 20% toukista kuoli kalkkisikiöön. Tätä jatkui kesäkuun puoliväliin asti kunnes lämpimät ilmat paransivat pesät.

Jos pesä ei päässyt eroon kalkkisikiöstä, ja tauti tappoi 20% toukista, sellainen pesä ei tuonut mitään.

Alkoi kakkosvaihe. Parantunut Pesä alkoi laajentua hullun lailla. Emo muni ja jengi pani saalin toukkien suihin . Pesän työläiset ja kerääjät pääsivät vasta heinäkuun lopussa tasapainoon. Eli pesä tuli sitten vasta keruukuntoon. Jos siihen aikaan oli jotain ottamista niin kyllä se nappasi satoa saman verran kuin naapuripesä.  Kehitys oli siis pahasti myöhässä.

Jaokkeille voi käydä sama homma. Ne paisuvat kesän mittaa ja jossain vaiheessa niiden pitäisi tulla kypsään kuntoon, mutta jos emossa riittää munintakapasiteettia, niin pesä vaan paisuu ja kesä loppuu.

« Viimeksi muokattu: 19.02.16 - klo:12:21 kirjoittanut Jiihoo »

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Lihapesän synty
« Vastaus #1 : 19.02.16 - klo:11:32 »
.
Ehtiikö jaoke sadon korjuuseen

Ehtii silloin jos osaston saa täyteen sikiötä kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Mehiläiset kuoriutuvat heinäkuun puolella, eivät tosin ehdi keräämään paljon, mutta hoitavat kotihommat. .

Avuksi tulee se, että kun on esim parvipesä, yhdistä sikiölaatikko parveen pääsadon alussa. Parvessa on kerääjät ja jaokkeessa kotimehiläiset. Voit yhdistää vaikka kaksi parvea siihen, niin jo alkaa hunajaa tulla. Riippuu siitä millaisia valeparvia on käytössä.

Jos jaoke saa kehittyä itekseen, niin voihan se jotain tuoda loppukesästä. Riippuu milloin se sato putkahtaa ja säät sallii.

Jos mitään erikoista ei tee, jaokkeesta tulee lihapesä. Se kasvaa, muttei ehdi keräämään.
« Viimeksi muokattu: 19.02.16 - klo:12:19 kirjoittanut Jiihoo »

Jiihoo

  • Vieras
Vs: Lihapesän synty
« Vastaus #2 : 19.02.16 - klo:12:23 »
.
Vadelmahunajan kerääjät kasvatetaan toukokuun alkupuoliskolla. Tämän logiikan mukaan kesäkuun alkupuoliskon sikiöt keräävät kuukautta myöhemmin, eli heinäkuun lopulla.

jiihoo II

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1201
    • Profiili
Vs: Lihapesän synty
« Vastaus #3 : 19.09.17 - klo:14:24 »
Tänä kesänä satokausi oli ihan poikkeuksellinen. Maitohorsma  ja ohdakkeet kukkivat täyttä häkää elokuun puolivälissä. Rapsi kukki koko heinäkuun.

Pesät saivat ylimääräisen sikiökierroksen elokuussa.

Muodostin parvista yhden langstrotin tai  .kahden farrarin kokoisia pesiä ja niihin hyvät emot. Sattuivat olemaan hyviä uusia emoja.


Jos tällainen pesä oli hyvällä laitumella, toihan se laatikon tai kaksi hunajaa. Mutta kotipihassa, jossa oli liikaa pesiä, sato jäi vähiin mutta sikiöitä syntyi ihan kunnollisen pesän verran.

Kotipihassa voi sanoa että sikiöt söivät sadon, niiku tekivätkin. Mutta hyvillä laitumilla saman kokoisesta pesästä sai suomalaisen keskisadon.

Siis, lihapesä on suhteessa myös siihen, minkä verran alueen pesille riittää kerättävää.

Tein jaokkeita vapusta lähtien.  Toukokuun alussa perustetut pesät toivat normaalin sadon.

Kesäkuun alussa perustetut toivat jotain.
.
Jos kesän mittaan teki parvista  pesän, se nyt oli kiikun kaakun, saiko niistä mitään. Kun hyvä emo täytti pesän sikiöillä, sapuska meni toukkien ruokintaan.

Parvi ei voi tehdä mahdottomia, koska mehiläismäärän puolesta se voi pitää yllä vain tietyn kokoista pesää. "Liian hyvä emo"  voi sitoa koko parven energian sikiöiden hoitoon, mutta se emo näyttää mahtinsa seuraavana vuonna.
Parvikin voi täyttää näin lihapesän tuntomerkit.


.
« Viimeksi muokattu: 19.09.17 - klo:14:29 kirjoittanut jiihoo II »