Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - jiihoo II

Sivuja: [1] 2 3 ... 79
1
Talvi / Vs: 70% talviruoasta muuttuu vesihöyryksi
« : 18.09.18 - klo:14:38 »
.
Muuten vaan muistutan mieliin, kuinka paljon vettä syntyy kun pesä syö talviruokaansa.  Kaikki on niin teoreettista ja laskennallista.

Kun pesä kuluttaa 20 kg syötettyä sokeria, ensinnäkin 1/4, eli 5 kiloa kuluu säilömisprosessiin heti alussa. Pesään on myös jäänyt hunajaa joku määrä.

Puolet sapuskasta kulutetaan huhti-toukokuussa kun sikiöinti käynnistyy.


Joka tapauksessa  kasvi valmistaa auringon avulla sokeria niin, että se halkaisee vesimolekyylin vedyksi ja hapeksi. Happi menee ilmaan ja very sidotaan kemiallisesti hiilidioksidiin. Happi ei siis irtoa hiilidioksidista.

Kun sokeri syödään, sokerissa on 2 painoyksikköä vettä, H2, ja ilmasta otetaan 16 painoyksikköä happea. Eli H2O. Hiilidioksidi vapautuu ilmaan.

Ensi tuntuu, etä miten 20 kilosta sokeria voi tulla 14 kg vettä.  Selitys on siis, ilmasta tullut happi  on niin painavaa 16 yksikköä, että vedyn 2 yksikköä ei veden  painossa paljon tunnu.


Suomeksi sanottuna, 20 kg sokeria tulee puolitoista ämpäriä vettä mehiläisten hengittämänä. No sitten ihmetellään, että eikö mehiläinen kuole janoon pakkasella, tai miksei rakko halkea.

2
Pesät / Vs: mureneva vaha
« : 18.09.18 - klo:10:56 »
.
Sitkeässä vahassa on se etu että  farrarista pystyy tekemään langstrotteja. Sauman kun takoo vasaralla kiinni, mehiläiset muokkaavat sauman niin että useimmiten sitä ei huomaa. Murealla pohjuksella se ei onnistu. .

Hoitajat puhuvat usein että "rakentaa nopeasti" jotakuta  vahaa jollain tempulla. Minä olen huomannut että ne rakentavat tarpeeseen ja kennon seinä pitenee sitä mukaan kun kenno täyttyy. Kaikki pesät ovat rakentaneet kennonsa jos tarvitsee. 

Parveilua hautova pesä jättää pohjukset joskus  koskematta. Emokennoja ei näy vielä, mutta seuraavalla tarkastuskierroksella ne ovat. Se on siis varhainen enne parveilusta.

3
Pesät / Vs: mureneva vaha
« : 16.09.18 - klo:10:28 »
.
Ei vahan pitäisi muuttua murenevaksi kuin kylmän takia. Itse olen käyttänyt yli 10 v pohjuksia, ja sinne pesiin ne katosivat..
Valamalla valmistetut pohjukset ovat hauraita kylmässä. Puristamalla vahalevyn aihiosta pohjuksista  tulee  sitkeitä.

Hauras pohjus muuttuu kestäväksi, kun huoneen lämpötila on 25C. Kun tällaisia pohjuksia leikkaa kapeammaksi, leikkuutähteet ovat murusia. Notkeasta pohjuksesta syntyy leikatessa nauhoja.

Sen tarkemmin en osaa sanoa.

Pohjuksen valmistushinta omasta vahasta on 3,5 €/kg. Viitsiikö siihen hintaan paljon pelata jos sulattaa vahan uudelleen.

4
.
Tein kyllä ainetta mutta jäi laittamatta pesiin.
.
Leikkasin kuhnurikakkuja kesän aikana ja etsin punkkeja, mutta en nähnyt yhtään. Siksi jätin kokeilematta. Nyt kuitenkin syksyllä viimeisissä työläissikiöissä oli pelottavan paljon.




5
.
Löysin muutama vuosi sitten  hyvän kikan yhdistää pesiä . Kahden pesän väliin laitetaan lingottu hunajainen osasto. Mehiläisiltä unohtuu vihottelu. Yön yli, ettei ryöstäjät riehaannu.

Pikku juttu ottaa ylimääräiset kakut pois.

6
.
Sen kolmannen farrarin saa nopeasti pois ravistelemalla.

Laittaisin emon häkin taakse turvaan.. Näinä aikoina emon henki on herkässä. Häkistä sitten  näkee, ovat mehiläiset häkkiä vasten käpristyneenä.

7
Kesä / Vs: Tilanpuuteko syy parveiluun?
« : 09.09.18 - klo:09:14 »


Noita partoja on joka syksy syötön yhteydessä, mutta yksikään ei ole parveillut.
.

8
Kesä / Vs: Tilanpuuteko syy parveiluun?
« : 09.09.18 - klo:08:52 »
.
Kun pesää syöttää, kennot tulevat paksummiksi, eikä kakkuväleihin mahdu semmoista sakkia kuin ennen. Porukkaa pullistuu ulos.

Jos porukkaa on ulkona liikaa, laitan alimmaksi esim tyhjän farrarin. En viitsi katsella että ne joköttävät ulkona.

Nyt parhaillaan on pesissäni sikiöitä poikkeuksellisen paljon. Usein koko langstroth laatikko. Siksi laitan farrarin päälle että saavat pakata talviruoan sinne heti aluksi. Elokuun sateet ja korkea lämpötila panivat kukat kukkimaan uudelleen ja sikiöinti kiihtyi uudelleen.



9
.
No, tuli ainakin  järkevä tausta kysymyksiisi. Ensi puhuit makuhunajista.


Hunaja emäksisyydellään.... Hunaja on aika hapanta, mutta määrä mitä syödään, ei se taida tuntua missään.

Jos mulla on happokipua mahassa, eli närästystä, otan pari kolme kalkkitablettia .Magnesium neutraloi myös happokivut.


Siedätyshoitoon en ota kantaa.

Duodekim on lääkäreiden ylläpitämä  terveyssivusto.. Siellä puhutaan myös jonkin verran " siitepöly siedätyshoito" -asiasta.
.

Ps: Coca cola on yhtä hapanta kuin sitruuna, pH 2,5.
.

10
.
Hunajastakin on löytynyt proteiinia ja aminohappoja. Totta helvetissä, mutta ei sillä ole mitään merkitystä sellaisissa määrissä. Hunajasta ei saa lihatuotetta tekemälläkään.

Siitepölyn kuori hajoaa vaikeasti. Se säilyy maaperässä tai suossa tuhansia vuosia..... En tiedä montako prosenttia säilyy tai promillea.
Mehiläisen suomessa siitepöly on 4 tuntia, ja sitten tyhjät kuoret varastoituvat peräsuoleen.

11
.
Siitepölyssä on selluloosaa kuori. Sen sisällä on siittiö eli elävä solu. Siitepöly ei mihinkään liukene eikä sitä voi uuttaa. Uuttaminen tarkoittaa aineiden erottamista. Ja nyt piti yhdistää rakeinen siitepöly ja hunaja. Siitepöly nousee hunajan pintaan.  Millaista reseptiä tässä oli ajatuksena ja mitä tarkoitusta varten. ... No mistä se siitepöly sitten...

Siitepöly on hyvin arvokasta ainetta erikseen, jos saat myytyä pillereinä. Elävä solu on herkkä pilaantumaan ja mätänemään.


Siitepölyllä ei ole mitään tekemistä propoliksen kanssa. Propolis on puiden silmupihkaa ja pesän vahaa. Kun sitä liuottaa alkoholilla, mitään pilaantumista ei tapahdu.

Itse en usko näihin aineisiin, enkä pystyisi niitä myymään enkä valmistamaan.

12
.
Oletko jo tehnyt seoksia, mille tuote maistuu?

13
Aloittajien kysymyksiä / Vs: Sokeriliuos
« : 31.08.18 - klo:20:02 »
.
Mulla on nyt ollut jonkun vuoden käytössä UPO pulsaattori pesukone. Sinne mahtuu 50 kg  sokeria ja sitten kaadan jauhojen sekaan kiehuvaa vettä saunan padasta. Koneessa on se pyörivä kiekko, joka ajastimella sekoittaa tavaran. En yritäkkään saada lientä kirkkaaksi. Aina sinne jää jotain pohjalle.

Syöttölaatikossa kiteytyvää tavaraa on syntynyt silloin kun on oikein kuumaa vettä ja sokeri liukenee liiankin herkästi. En ole noita asioita sen kummemmin käynyt ihmettelemään.

Kun liuos on oikein sakeaa, se tarttuu mehiläisten karvoihin ja jalkoihin syöttökaukalossa. Siinä menee raja että vettä on liian vähän.EI ku lisää vettä sitte.

Täytyy vaan treenata. Kyl se siitä.

Mielellään laitan sokerijauhoa syöttölaatikon pohjalle, että se varmistaa liuoksen ylärajan.

Kun ruoka loppuu, alkaa pohjalle kehittyä mustaa hometta kun kondensaatiovesi tippuu laatikon tyhjälle pohjalle. Jos siellä on kiteytynyt sokerikerros pohjalla, hometta ei muodostu.

14
.
Tuotantokeskeinen mehiläishoito: Citius, altius,  fortius

15
.
Minä mittaan hyvää hoitoa sadon määrällä.   

Sivuja: [1] 2 3 ... 79