Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - marikoistinen

Sivuja: [1] 2 3 ... 15
1
Tiedotteet / Katso uudet videot hunajan laadusta
« : 24.02.16 - klo:15:11 »
http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3113642

Mehiläiset valmistavat hunajan, mutta ihminen voi käsittelyillä vaikuttaa hunajan laatuun. Uusilla nettivideoilla SML:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen kertoo perusasoita hunajan laadusta, laadun arvioinnista, laatuvirheistä ja hunajan käsittelyn hyvistä käytännöistä.

Katso videot YouTubesta:

1. Hunajan arviointi. Millaisiin seikkoihin kiinnitetään huomiota hunajan laatuarvioinnissa? Mitkä tekijät heikentävät hunajan laatua? https://www.youtube.com/watch?v=GzGAhhqwOQM

2. Hunajan käsittelystä. Miten tarhaaja voi vaikuttaa hunajan laatuun? Mitä on huomioitava hunajaa linkoamisessa, pakkaamisessa ja säilyttämisessä? https://www.youtube.com/watch?v=rdvtPDa0NmY

3. Hunajan laatuvirheet ja hunajaväärennöksistä. Käynyt hunaja ei vastaa hunaja-asetuksen mukaista laatuvaatimusta. Mistä käyminen johtuu? Entä hunajan kerrostuminen tai härmistyminen? Miten reagoidaan kuluttajien reklamaatioihin? Lisäksi hieman asiaa hunajaväärennöksistä.
https://www.youtube.com/watch?v=XQvD9jDu_J0

2
Tiedotteet / Suomen parhaille hunajille 51 kunniakirjaa
« : 24.02.16 - klo:15:09 »
Suomen Paras Hunaja 2015 -kilpailuun osallistui 62 mehiläistarhaajaa 87 hunajanäytteellä. Kunniakirja myönnettiin 51 hunajalle. Ennen arvostelua hunajia säilytettiin kuukausi normaalissa huoneenlämmössä. Näin voitiin todeta, että hunajat säilyttävät ominaisuutensa muuttumattomana myös kaupan hyllyllä.

Laatutoimikunta tarkasti näytteiden hunaja-asetuksen mukaiset vaatimukset sekä kauppakuntoisuuden kuluttajan näkökulmasta. Hunajan ulkonäköön vaikuttavista tekijöistä käytiin läpi käyminen, kerrostuminen ja roskaisuus sekä hunajan rakenteeseen vaikuttavista tekijöistä käsittely, kiteytyminen ja kovuus.

Kunniakirja myönnettiin näytteille, jotka täyttivät seuraavat vaatimukset: hunaja ei käy, ei ole kerrostunut, sisältää korkeintaan erittäin pieniä yksittäisiä roskia, käsittelyn jäljiltä tai sen vaikutuksesta on vain aavistuksen verran vaahtoa, ilmaa tai härmää, kiderakenne ei joko tunnu ollenkaan tai se on hieno ja tasainen. Lisäksi hunajan piti olla pehmeää ja helposti lusikalla otettavaa. Hyväksytyt virheet olivat vähäisiä, eikä niitä saanut olla useita samassa näytteessä.

Kosteasta kesästä huolimatta yksikään näyte ei käynyt. Hunajan paras myyntikosteus on 16,5 – 17,5 % välillä.  Jos hunaja on liian kosteaa, sen käymisherkkyys lisääntyy jo yli 18 % kosteudessa. Yli 19 %:ssa käyminen alkaa yleensä aina sopivassa lämpötilassa. Kosteus pitää aina varmistaa kunnollisella kosteusmittarilla, sillä käynyt hunaja ei täytä hunaja-asetuksen vaatimuksia, eikä sitä voi enää myydä elintarvikkeena.

Säilytyksen aikainen kerrostuminen todettiin yhdeksästä näytteestä. Roskaisia tai hieman roskaisia näytteitä oli 20. Härmistyneitä oli viisi ja lisäksi yhteen näytteeseen oli muodostunut jääkukkaa. Näytteissä 19 todettiin liian karkea kiderakenne.

Vaahtoisuutta oli 16 näytteessä ja kuplaisuutta 2 näytteessä. Se johtuu ilman sekoittamisesta hunajaan vaivaamisen yhteydessä. Säilytyksen aikana ilma nousee vähitellen pinnalle, mistä syystä hunaja vaahtoaa ja/tai kuplii.

Hunajan laatuun voidaan vaikuttaa varsin pienillä toimenpiteillä. Ensinnäkin hunajan maltillinen siivilöinti ja selkeytys vähentää roskaisuutta. Toiseksi varovainen vaivaaminen pienillä kierroksilla estää ilman sekoittumista hunajaan. Ja kolmanneksi: hunajan kosteus pitää aina mitata.

Lämpimät onnittelut kaikille kilpailuun osallistuneille ja erityisesti kunniakirjan saaneille!

Arviointiin osallistuivat laatutoimikunnan jäsenistä Vuokko Honkaniemi, Veikko Mustalahti, Anneli Salonen, Tarja Ollikka, Heikki Vartiainen ja Mari Koistinen. Lisäksi arvosteluun osallistui Maaria Kortesniemi Turun yliopistosta.

Kunniakirjan saaneet löytyvät tiedotteesta: http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3096681

3

Eikös tässä hiljan todettu jossain tutkimuksessa että suomalainen hunaja on hunajaa, mutta kuitenkin muutamalle toimijalle tehdään "opastava" valvontakäynti. Siis kuitenkin jotain tehdää mitä ei pitäisi tehdä?


Valvontakäynnit koskevat virheitä pakkausmerkinnöissä ja kolmen hunajan diastaasiarvoa, jotka jäivät alle hunaja-asetuksen rajan. Alhainen diastaasi voi olla myös luontaisesti horsmahunajalla, mutta se voi johtua myös lämpökäsittelyssä tehdyistä virheistä. Kyseessä oli siis EU-komission koordinoima hanke, jonka Suomen osalta toteutti Evira. Siitä on enemmän juttua Mehiläisessä 1/2016, s. 17.

4
http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3076518

Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjestää yhteistyössä Eviran kanssa koulutuspäivän mehiläisten esikotelomädän tautitalkoista kaikille aiheesta kiinnostuneille mehiläistarhaajille, SML:n jäsenille, valtuutetuille mehiläistarkastajille ja tautia valvoville kunnan- ja läänineläinlääkäreille. Tilaisuuden tavoitteena on tehostaa EKM:n hävittämistä.

Aika:  3.3.2016 Helsingissä

Paikka: Eviran luentotila Kalevi, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki (Viikki)

Huom. Tilaisuuteen voi osallistua videon välityksellä aluehallintovirastojen toimipaikoissa: Roveniemellä (neuvotteluhuone 1) Valtakatu 2, Oulussa (neuvottelutila Poikkitörmä) Linnankatu 1, Vaasassa Wolffintie 35, Tampereella Uimalankatu 1, Jyväskylässä Cygnaeuksenkatu 1, Joensuussa (kokoushuone Laituri) Torikatu 36 C, Kuopiossa (pieni kokoushuone) Hallituskatu 12-14, Mikkelissä (Kamreeri) Maaherrankatu 16 ja Kouvolassa Kauppamiehenkatu 4 sekä Eviran toimipaikassa Loimaalla (kokoushuone Osmo) Tampereentie 51.

Ilmoittautuminen 25.2.2016 mennessä Eviran koulutuspalvelussa osoitteessa https://service.concretio.fi/Pages/Login.aspx Koulutuspalveluun tarvittavat tunnukset saa pyytämällä sähköpostiosoitteesta koulutus@evira.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan lisätiedoissa osallistumispaikkakunta.

 

Ohjelma

9.00-9.15           Tilaisuuden avaus. Aluehallintoviraston rooli EKM-valvonnassa. Läänineläinlääkäri Anne Lintilä, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto

9.15-9.45           EKM tautitilanne Suomessa. Tutkija Sirpa Heinikainen, Evira

9.45- 10.15       Ajantasainen lainsäädäntö ja ohjeistus, Ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila, Evira

10.15-10.40      Yleistä EKM:stä ja sen torjunnasta, Mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala, SML ry.

10.40- 11.00     SML:n EKM-torjuntaohjelma, puheenjohtaja Janne Leimi, SML ry

11.00- 11.30     SML:n EKM-torjuntaohjelma käytännön toimenpiteet, Mehiläishoidonneuvoja Maritta Martikkala, SML ry

11.30-12.00      Keskustelua aiheista

12.00-13.00     Lounastunti (omakustanteinen)

13.00-13.20     Saneeraus onnistuu. Tarhaajan puheenvuoro, tarhaaja Juha Välimäki, Välimäen-hunaja.

13.20-13.40     Saneerauksen ja rekisteröinnin ongelmakohdat tarhaajan näkökulmasta, tarhaaja Juha Nuutero, Mesimestari oy.

13.40-14.00     Rekisteröitymismenettely, Matleena Haapa, Evira

14.00-14.15     Tauko

14.15-14.45     Rekisteröinnin käytännön näkökulma, tutkimuskoordinaattori ja tiedottaja Tuula Lehtonen, SML ry

14.45-15.00     Kunnaneläinlääkärin kokemuksia. Taija Kuronen, Espoon kaupungineläinlääkäri

15.00-15.30    Keskustelua, yhteenveto Läänineläinlääkäri Sari Haikka, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

 

Helsingissä on tarjolla kahvia ja teetä aamulla ennen tilaisuuden alkua ja iltapäivätauon aikana, muissa osallistumispaikoissa ei järjestetä tarjoilua.

 

Sari Haikka, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto

p. 050 396 1375

sp. sari.haikka(at)avi.fi

 

 

Hanna Kuukka-Anttila, Evira

p. 040 351 3318

sp. hanna.kuukka-anttila(at)evira.fi

 

5
http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3036592

Vuoden Mehiläistarhaajaksi 2016 on valittu porilainen Matti Ruusunen. Jo kolmannessa polvessa tarhaava Ruusunen ei tarvitse kelloa mehiläisiä hoitaessaan tai toisia tarhaajia auttaessaan.

Matti Ruusunen valittiin vuoden mehiläistarhaajaksi 2016 Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) Talvipäivillä Tampereella lauantaina. Porissa asuvaa Ruususta kehutaan taitavaksi mehiläistarhaajaksi, joka on aina valmis auttamaan toisia tarhaajia. Mehiläisiä vuosikymmenet tarhannut Ruusunen on myös toiminut pitkään mehiläistarhaajien kouluttajana.

”Ennen kaikkea kiitos tästä kuuluu perheelleni, joka on mahdollistanut tämän”, nimityksestä ilahtunut Ruusunen kiittää. Yli 300 mehiläispesää tarhaava Ruusunen kertoo hoitavansa mehiläisiä ajan kanssa ja suurella huolenpidolla. ”Mehiläisiin pitää suhtautua kuin mihin tahansa muihin eläimiin, vaikka ne ovatkin niin pieniä. Mehiläinen on niin tärkeä eläin”, Ruusunen sanoo ja viittaa pölytyksen merkitykseen.

Kotimaista emonkasvatusta lisää

Vaikka Ruusunen onkin ollut pääammatiltaan viljelijä ja sukupolvenvaihdos on tehty, mehiläistarhausta hän ei koskaan harkinnut lopettavansa muun kiireen keskellä. Matti jatkaa vielä mehiläistenhoitoa, vaikka poika Markus Ruusunen onkin tilan uusi isäntä. Mehiläisistä luopumista ei harkittu edes siilloin kun virukset veivät paljon pesiä. Punkkien aiheuttamasta virusvitsauksestakin opittiin. ”Koko ajan on oltava entistä valppaampana.”

Vuoden mehiläistarhaajalla on yksi toive suomalaisille tarhaajille. ”Suomalaista emonkasvatusta tulisi lisätä. Italian tuonti pitäisi lopettaa pesäkuoriaisriskin vuoksi. Sitä vitsausta ei tänne tarvita. Meillä on paljon osaavia emonkasvattajia.”

”Mehiläispsykologiaa on opittava”

Mehiläisalaa vuosikymmeniä seurannut Ruusunen kokee, että ala on muuttunut positiivisella tavalla. ”Ala on muuttunut ehdottomasti ammattimaisemmaksi”, Ruusunen kuvailee. Lukuisia kursseja vetänyt konkari kokee, että uusiin tarhaajiin tulee panostaa. ”Uusia tarhaajia täytyy paitsi kouluttaa, mutta heidät täytyy saada myös pysymään tarhaajina.”

Vaikka Ruususen kursseilla käydäänkin läpi koko mehiläisvuosi, opettelee Vuoden Mehiläistarhaajakin yhä mehiläisten sielunelämää. ”Mehiläisten psykologia on opittava. Jos sitä ei opi, ei tule mehiläishoitajaa.”

 

6
http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3045602

Muusikko Heikki Salo sai viime kesänä ensimmäisen hunajasatonsa. Salon kaksi pesää talvehtivat nyt kesäpaikalla Kangasalla.


Heikki Salon yhteys mehiläistarhaukseen syntyi lapsuudessa. Salon isällä oli mehiläispesiä, mutta perheen lapsia ei kuitenkaan otettu suuremmin mukaan mehiläistouhuun. Mehiläisten sijaan Salo suuntasi nuoruudessaan kitaransoiton pariin ja tuli tunnetuksi Miljoonasade-yhtyeestä.

Vuosikymmeniä myöhemmin, isän kuollessa vuonna 2009, varastosta löytyi myös mehiläispesäkalustoa.
“Sen jälkeen ajatus mehiläishoidosta kehittyi muutaman vuoden ajan. Lopullisena sysäyksenä toimi se, että kesäpaikan naapurista minulle löytyi kokenut tarhaaja opettajaksi”, kertoi Heikki Salo Suomen Mehiläishoitajain liiton Talvipäivillä Tampereella sunnuntaina.

”Vaikeinta mehiläistarhauksen aloittamisessa on ollut kaikki. Mutta on hienoa, että aina, kun opettelee uutta asiaa, saa olla tyhmä ja kysyä kaikkea vaikka useamman kerran." Salon mukaan pelkästään alan termistön oppiminen vie aikansa.
"Toisaalta olen oppinut jo senkin, ettei aina tarvitse tehdä juuri niin kuin kirjoissa sanotaan."

Mehiläistarhaus on osa Heikki Salon laajempaa kiinnostusta kotitarveviljelyyn.
”Tulin pari vuotta sitten isoisäksi, ja se ehkä osaltaan havahdutti siihen, että luonto on todella merkityksellistä. Nyt kasvatan kotona Pispalassa ja kotipaikalla Kangasalla kaikenlaista, kuten tomaatteja, kesäkurpitsaa ja fenkolia.”

Enemmän kuin pullo hunajaa

Heikki Salon ensimmäinen mehiläistarhauskesä tuotti 30 kiloa hunajaa. Yhdellä pesällä aloitettu harrastus laajeni vuoden aikana, ja nyt talvehtimassa on kaksi pesää.
”Mehiläistarhaus on fiksujen ihmisten hienoa hommaa”, Salo summaa. ”Olen nyt tajunnut, miten paljon isänikin täytyi tietää mehiläistarhauksesta, mutta ei hän sitä suuremmin

Hunajasta tai mehiläisistä kertovaa laulua muusikko ei vielä ole tehnyt.
”Tulossa se on, sillä päässä se on pyörinyt jo pitkään. Jonakin päivänä napsahtaa ja sieltä se syntyy.”
Salo muistutti, että hunaja on kuitenkin päässyt lyriikkaan jo kauan sitten. Miljoonasateen kokoelmalevy on nimeltään Pullo hunajaa. Sanat ovat peräisin Voipallo-kappaleesta, jossa lauletaan ”Sä oot made in taivas beibi, sä oot pullo hunajaa”.

7
http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3027609

Suomalaisten hunajan kulutus kasvaa kovaa vauhtia. Satokaudella 2014–2015 kuluttajat söivät hunajaa noin 640 grammaa henkeä kohti eli 50 grammaa enemmän kuin aiemmin. Kulutuksen kasvun taustalla on monia syitä, kuten lähiruuan suosio ja terveysnäkemykset.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen on iloisen yllättynyt hunajan nousukiidosta.

”Hunajan kulutuksen kasvu on ollut hämmästyttävän suurta. Koskaan ennen suomalaiset eivät ole syöneet hunajaa yli 600 grammaa vuodessa, ja nyt se raja ylitettiin kirkkaasti.”

Vartiaisen mukaan hunajan kulutuksen kasvu on monen tekijän summa.
”Lähiruoka on tällä hetkellä pinnalla, ja hunaja on erinomainen esimerkki tuotteesta, jonka alkuperä on selvitettävissä. Terveyspuolella hunajan yskää hillitsevä vaikutus pääsi Käypä hoito -suosituksiin vuonna 2014. Lisäksi moni haluaa korvata valkoisen sokerin hunajalla esimerkiksi suosittujen maustamattomien rahkojen ja jogurttien makeuttajana”, Vartiainen toteaa.

”Myös mehiläisten merkitys pölyttäjinä ja osana ruokaketjua on saanut paljon huomiota viime vuosina.”

Kotimainen tuotanto ei kata kulutusta

SML huomioi tilastoissaan arviot kotimaisesta hunajasadosta sekä tilastot hunajan tuonnista. Kotimaisen hunajan tuotanto kattaa normaalisti noin 60–70 prosenttia hunajan kysynnästä. Yleensä hyvä kotimainen hunajasato on tarkoittanut sitä, että tuonti on laskenut.

Nyt suunta näyttää kääntyneen niin, että hyvästä sadosta huolimatta hunajaa myös tuodaan paljon.
”Vaikka hunajasato oli hyvä vuonna 2014, ei tuonti laskenut silti lainkaan, kuten aina aiemmin on käynyt”, Vartiainen kertoo.

Kotimaiset mehiläistarhaajat eivät ole tuonnin vuoksi joutuneet tinkimään ansioistaan.
”Tilastojen valossa tuottajat saavat tällä hetkellä hunajasta yhtä hyvän hinnan kuin edellisellä satokaudella.”

Mehiläistarhaajien määrä kasvaa

Myös SML:n jäsenmäärä on kasvanut viime vuodet. Liitolla on nyt yli 2 400 jäsentä. Parisataa mehiläistarhaajaa kokoontuu viikonloppuna Tampereelle, jossa järjestetään alan suurin vuosittainen tapahtuma, Talvipäivät.

Lisäksi Pohjoismaiden ja Baltian mehiläisalan tutkijat ja mehiläishoitoliittojen edustajat tapaavat tutkimusseminaarissa Helsingissä tämän viikon torstaina ja perjantaina.

8
http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=2943010

SML tukee mehiläistietouden jakamista peruskouluihin, lukioihin ja ravitsemusalan oppilaitoksiin vuonna 2016. Tavoitteena on opettaa nuoria käyttämään hunajaa suomalaisten elintarvikkeiden kanssa ja kertoa pölytyksen merkityksestä kotimaisessa ruuantuotannossa ja ruokakulttuurissa.

SML maksaa opettajalle palkkiona 20 euroa opetustunnilta.

Luentojen pitäjä hoitaa itse opetustunneista sopimisen oppilaitosten kanssa.

Jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä Heikki Vartiaiseen (044 506 3200 tai heikki.vartiainen(at)hunaja.net). Opettajan on ehdottomasti ilmoitettava tunnit etukäteen hänelle.

SML valmistelee kouluopetuksiin käytettävää materiaalia tammikuun aikana.

Lisätietoja myös palkkiolomakkeesta http://www.mehilaishoitajat.fi/@Bin/2943019/Koululuennon%20palkkalomake%202016.doc

9
.
Voiko netissä ilmoittaa?
Kyllä voi.  Täytyy varmistaa ekaks maataloussihteeriltä tai maatalousasiamieheltä, joiden sähköpostiin ilmoituksen tekee.  Meillä ainakin voi lähettää kaavakkeet skannattuna.  Tärkeintä on allekirjoitus.

Joo, no tuolla tavalla varmasti onnistuu. Skannaus on kuitenkin vähän eri asia kuin minun mielikuvani nettilomakkeesta, jolla tiedot voisi esim. pankkitunnuksilla kirjautumisen kautta lähettää. Mutta pahoittelut siis epätarkasta vastauksestani!

10
Toistaiseksi ei voi.

11
Maa- ja metsätalousministeriöstä saadun tiedon mukaan mehiläistalouden pesäkohtaista tukea voidaan maksaa ensi vuonna vain niille, jota ovat rekisteröineet tarhapaikkansa Eviran pitopaikkarekisteriin.

Osa tarhaajista on jo tehnyt rekisteröitymisen, mutta SML suosittelee muita rekisteröitymään mahdollisimman pian.

SML järjestä talven ja kevään aikana koulutusta aiheesta. Tule myös kuuntelemaan vinkkejä rekisteröitymiseen SML:n Talvipäiville 30.-31.1.2016.

Lue lisää rekisteröitymisestä ja tulosta lomakkeet sivulta Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille, http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/mehilaishoitajan-velvollisuudet-/

Lisätietoja:

Tuula Lehtonen, tiedottaja, tutkimuskoordinaattori, tuula.lehtonen@hunaja.net, 040 506 3202

12
http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=2867110

Suomalaisena myyty hunaja on suomalaista, todettiin Elintarvikevirasto Eviran selvityksessä. Näytteistä ei löytynyt myöskään viitteitä lisätystä sokerista.

Euroopan komission koordinoimassa, kaikkia EU-maita koskevassa hankkeessa määritettiin kemiallisin ja molekyylibiologisin menetelmin, vastaako elintarvike siitä kuluttajalle annettuja tietoja.

Suomessa tutkittiin 44 hunajanäytettä. Näistä noin joka kolmas oli suomalaiseksi ilmoitettua, joka kolmas jostain muusta maasta kuin Suomesta ja loput olivat sekoituksia eri alkuperää olevista hunajista.

Kaikki suomalaisina myydyt hunajat olivat suomalaisia. Kymmenen tuotteen pakkausmerkinnät olivat harhaanjohtavia. Joidenkin ulkomaisten hunajien alkuperämaa oli eri kuin pakkausmerkinnöissä.

Ylitarkastaja Jussi Peusan mukaan tulos on suomalaisten toimijoiden kannalta hyvä ja rohkaiseva. Pieniä puutteita silti löytyi.

”Kolmen hunajan diastaasiaktiivisuus oli alle hunaja-asetuksen rajan. Näihin toimijoihin kohdistetaan neuvova valvontakäynti, jotta syy voidaan selvittää.”

Kyseisiä toimijoita ei siis epäillä tahallisista hunajan laadun heikennyksistä, eikä suomalaisia toimijoita ylipäätään epäillä hunajahuijauksista.

EU:ssa joka viides näyte määräysten vastainen


Kaikkiaan EU-komission hankkeessa kerättiin 2 237 näytettä. Noin joka viides näyte oli määräysten vastainen. Tyypillisintä oli alkuperään eli joko mesikasveihin tai maantieteelliseen alueeseen liittyvä väärä tieto.

Kuudessa prosentissa näytteissä sokerisisältö viesti lisätyistä sokereista eli huijauksesta. Tässä suhteessa raja-arvoltaan epäilyttäviä hunajia oli enemmänkin.

EU-komissio jatkaa vielä 1 200 hunajanäytteen analysointia. Lopulliset tulokset saadaan ensi vuonna. 

 
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=4441

Lisätietoja Euroopan komission sivuilta:

Food fraud: Reports on EU-wide control plans on fish species substitution and honey adulteration are published today

Test preliminary results

13
SML:n tiedote 7.12.

Neonikotinoidien haittavaikutuksia mehiläisille Suomessa selvittävä Neomehi-hanke on saatu päätökseen. Rypsin neonikotinoidikäsittelyllä ei tulosten mukaan ole välitöntä vaikutusta mehiläisiin. Jäämiä kuitenkin kertyy eikä aineiden yhteisvaikutuksia voida sulkea pois.

Neomehi-hankkeessa tutkittiin neonikotinoidien vaikutusta mehiläisten elinvoimaan suomalaisilla rypsipelloilla. Vaikutusta arvioitiin neljällä erilaisella koelohkolla (ei käsittelyä, neonikotinoidipeitattu rypsinsiemen, peitattu ja neonikotinoidiruiskutus, vain neonikotinoidiruiskutus) kevätrypsin viljelyssä. Jokaisen koelohkon pesistä otettiin näytteitä, joista tutkittiin jäämiä. Näytteitä otettiin kaikkiaan kukista, siitepölystä, medestä, pergasta, hunajasta (satokauden lopulta), elävistä ja kuolleista mehiläisistä.

”Jäämätasot pesänäytteistä olivat niin alhaisia, että akuutti haitta mehiläisille on epätodennäköistä”, kertoo Eviran erikoistutkija Kati Hakala. Tuloksilla ei voida kuitenkaan sulkea pois esim. lisääntymisen ja suunnistuskäyttäytymisen häiriöihin liittyviä riskejä, hän jatkaa. Myöskään aineiden yhteisvaikutusta ei voida poissulkea.

Näytteitä otettiin lisäksi otantamenetelmällä eri puolilta Suomea. Yli puolissa näistä näytteitä mitattiin jäämiä. ”Näemme, että jäämät ovat hyvin yleisiä”, Hakala kertoo.

Tutkimuksessa analysoitiin vain ravinnon kautta mehiläisiin kertyviä jäämiä. ”Esimerkiksi suoraan ruiskutusten kautta saatuna pitoisuudet voivat olla paljon suurempia.”

 

Ei vaikutusta mehiläisten määriin

Hunajaluotsin Lauri Ruottinen seurasi hankeen tutkimuspesien pärjäämistä sekä mehiläisten määrää kasvustolla. Kokeessa mm. laskettiin mehiläisten määrää tiaklopridilla ruiskutetussa kasvustossa ja seurattiin mehiläis-ja sikiömääriä ja kuolleiden mehiläisten määrää. Mehiläisten ja sikiöiden määrissä ei ollut selkeää eroa käsittelyiden välillä: siemenen peittaamisella ei ollut välitöntä vaikutusta mehiläisten pärjäämiseen eikä talvitappioissa ollut eroja normaaliin.

Tiaklopridilla ruiskutus saattaa alentaa mehiläisten määrää pesissä, mutta tilanne palautuu normaaliksi, Ruottinen arvioi. Kokeessa havaittiin suurta kuningatarten vaihtuvuutta (60 %), mutta aineisto ei riitä osoittamaan vaikutuksia kuningattarien menestykseen.

Ruiskutus kukkivaan kasvustoon alensi pölyttäjien määrän kukinnoilla 2-3 päiväksi ruiskutusten jälkeen kolmessa tapauksessa neljästä.

 

Rypsi tärkeä mesikasvi

Mehiläistarhaajille neonikotinoidit ovat hankala aineryhmä ja aihe jakaa myös tarhaajia. ”Neonikotinoidit ovat torjunta-aineita, ne vaikuttavat mehiläisiin. Se on itsestään selvä asia”, sanoo SML:n mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä.

”Ongelma on siinä, että öljykasvipellossa on neonikotinoideja mutta se on myös hyvää satoaluetta.” Tarhaajille olisikin myös huono asia, jos tärkeän mesikasvin viljely vähenisi.

”Ja jos neonikotinoidit kieletään, viljelijät siirtyisivät käyttämään jälleen mm. pyretroideja, joilla on pahempi vaikutus mehiläisiin", Seppälä muistuttaa.

”Suomessa myös siementen kylvötapa on turvallisempi kuin maailmalla, jolloin peittauspöly ei pääse leviämään.”

 

Hankkeen loppuraportti julkaistaan joulukuun aikana.


http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=2875261

14
SML:n tiedote 31.11.2015:

Vuoden luomuyrityksessä mehiläisillä on tärkeä rooli

Luomuliitto palkitsi Vuoden Luomuyrityksenä Tero Tolvasen ja Jaana Nikkilän luomutilan, joka tuottaa Rääkkylässä mansikkaa ja herukoita pääosin omista taimista. Tilalla viljellään myös mm. puna-apilaa, rypsiä ja hernettä ja tarhataan mehiläisiä.

Mehiläiset paitsi tuottavat hunajaa, niin työskentelevät myös pölytystehtävissä ja mansikan harmaahomeen torjujina.

”Hunajan tuotantoa on ollut nyt pari vuotta. Se liitettiin luomuvalvontaan tänä keväänä, kertoo Tero Tolvanen. "Harmaahomeen torjuntamenetelmä on lupaava, muttei helppo. Jos lähellä on kukkivaa syysrypsiä tai voikukkaa, se on mehiläisistä paljon houkuttelevampaa."

Aktiiviset luomuyrittäjät ovat kehittäneet jatkuvasti paitsi tilaa ja sen toimintaa, niin myös omaa osaamistaan. Mehiläistarhauksesta päävastuun kantaa Jaana Nikkilä, joka on äskettäin suorittanut mehiläistarhaajan ammattitutkinnon.

Pesämäärä tuplattiin kesän aikana

Pesämäärää on kasvatettu suunnitelmallisesti: tänä syksynä lähti talvehtimaan kaksi kertaa enemmän pesiä kuin mitä keväällä oli. Talvehtivia pesiä on nyt 58. Kesän pesät tuottivat keskimäärin 35 kiloa hunajaa pesää kohti.

Mansikkaa viljellään tilalla neljällä hehtaarilla ja se on pääkasvi, vaikka mustaherukkaa on neljä kertaa suurempi ala. Mansikasta tulee kuitenkin yhteensä parempi tuotto. Yhteensä tilalla on viljelyssä noin 90 hehtaaria.

Tilan tuotteita myydään paitsi suoramyyntinä, niin eri kanavien kautta jatkojalostettavaksi. Marjaa myydään myös esimerkiksi Pakkasmarjalle sekä Suomisen maidolle, joka valmistaa Jymy-jäätelöä. Luomurypsiä myydään esimerkiksi karjatiloille, joiden maitoa hyödynnetään mm. Valion Luomu Gouda -juustoon.

Marraskuussa myönnetyn Vuoden Luomuyrityksen tittelin lisäksi tila sai kesällä Pohjoiskarjalainen marjatila 2015 -tunnustuksen.

Tero Tolvasen ajatuksia luomurypsin viljelystä ja mehiläishoidon yhdistämisestä luomumarjojen tuotantoon pääsee kuuntelemaan myös SML:n Talvipäivillä sunnuntaina 31. tammikuuta.

http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=2854842

15
 Myös alle 15 pesän tarhaajat voivat nyt hakea karhuaitapaketteja mehiläistarhojen suojaamista varten. Aiemmin aitapaketteja myönnettiin vain yli 15 pesän tarhaajille.

SML on tyytyväinen linjaukseen, jota mehiläisalalla on toivottu jo pitkään. SML:n mielestä myös pienten tarhaajien pesien suojaamista on syytä tukea. Näin voidaan paremmin estää se, että karhut oppivat käymään mehiläispesillä.

Karhuaitapaketteihin ovat oikeutettuja ne, jotka tarhaavat mehiläisiä riskialueilla. Tutustu karhuvahinkokarttaan ja katso, onko lähialueellasi ilmoitettu vahinkoja. Aitapakettia voi siis hakea näillä riskialueilla, vaikka omat tarhat olisivat toistaiseksi välttyneet karhuvahingoilta.

Karhuvahinkojen estämiseksi on varattu maa- ja metsätalousministeriöstä varoja. Aitapaketteja voi tiedustella niitä toimittavalta Farmcompilta.

Vaikka aitapaketti on tarhaajalle maksuton, niin tarhaajat joutuvat kustantamaan itse aitojen vaatimat akut.

Karhuvahinkokartta ja lisätietoja: http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut/

Sivuja: [1] 2 3 ... 15